Puristussuhde

[Guest]

jos 1600 koneessa on esim.300 asteinen nokka ja kansia laskettu 2,5 mm,niin rutut on jotan 11 pintaa,kiloissa en muista.entäs jos laitetaan vaikka 330 asteinen nokka samaan koneeseen ,niin paljonko on silloin puristus suhde ja kilot kansissa?

[Guest]

jos 1600 koneessa on esim.300 asteinen nokka ja kansia laskettu 2,5 mm,niin rutut on jotan 11 pintaa,kiloissa en muista.entäs jos laitetaan vaikka 330 asteinen nokka samaan koneeseen ,niin paljonko on silloin puristus suhde ja kilot kansissa?

 

 

 

Pari juttua

 

-puristussuhde ei muutu vaikka nokan vaihtaisi. Se muuttuu vain jos:

a. mannan etaisyys kannesta muuttuu

b. sylinterin halkaisija tai iskunpituus muuttuu

c. palotilan tilavuus muuttuu

 

-puristuspaine varmastikin laskee, jos laitetaan jyrkempi nokka joka 'vuotaa' painetta hukkaan avoimien ventiilien lapi.

 

-voi melkein sanoa etta jokainen kone on erilainen, taytyy tietaa kaikki mitat ennenkuin voi laskea puristussuhteen. Arvioilla ei tee yhtaan mitaan, on oltava tarkat mitat ja tiedot, ja laskettava kaikki tarkoin.

 

-puristuspaine on vaikeampi laskea, ja siihen vaikuttaa myos vuodot (mannanrenkaat, venttiilit). luotettavin tulos saadaan mittaamalla paine pyorivasta, kasatusta koneesta. Jos vanhalla nokalla kone pelasi hyvin ja puristuspaine oli siina sopiva, se pitaisi mitata ensin, sitten purkaa kone ja kasata uudella nokalla, ja arviolta sopivalla puristussuhteella. Sitten mitataan taas puristuspaine, ja jos se heittaa liikaa niin muutetaan puristussuhdetta. Nokan ajoituksellakin on merkitysta tassa.

 

-sopivan puristussuhteen (ja paineen) valinta riippuu myos monesta tekijasta. Kokemus auttaa valitsemaan hyvan lahtokohdan.

 

 

Tassa on mun arvio:

JOS siella on ollut 300 asteisella nokalla puristussuhde 11:1, niin se on ollut aika kova. Sitten taas 330 asteiselle, samalla nokkakulmalla olevalle nokalle se ei oikein ole edes tarpeeksi, jos halutaan suunnilleen sama 'kireysaste' tai paine.

En ala arvailemaan kuinka paljon puristuspaine putoaa tossa nokan vaihdossa.

 

Jan

[Guest]

kaikki kauniit kaavat voi unohtaa,kun aletaan tekeen kilpamoottoria. mitä pidempään on imuventtiili auki,sitä vähemmän sylinteri saa painetta aikaan.seikka on saletti.

[Guest]

kaikki kauniit kaavat voi unohtaa,kun aletaan tekeen kilpamoottoria. mitä pidempään on imuventtiili auki,sitä vähemmän sylinteri saa painetta aikaan.seikka on saletti.

 

 

Sittenhan sulla on helppo homma edessa, mitas taalla kyselemaan :)

Senkus mittaat. Tai luotat jonkun muun hatusta vedettyihin arvioihin ja kasaat vaan summassa, kun ei millaan muulla oo valia.

 

 

Jos tarpeeksi on muuttujia tiedossa niin kylla sen paineen laskeakin voi mutta sita et halua siis. Se ei kylla ole mikaan kaunis kaava, kaikkea muuta :D

[Guest]

joo,kyl mä tiedän tohon vastauksen.halusin vaan saada inttoo aikaan.

[metake]

Khyl se vaan niin menee kuten jan alussa totes, eli jos sulla on puristussuhde 11 ennen nokan vaihtoo, niin se on nokan vaihdon jälkeenkin 11 ;)

[Guest]

aivan? mutta kun eräät sedät (miksei täditkin) laskevat sen ihan eri tavalla.elikkä,kun imuventtiili on mennyt kiinni,niin siitä jäljelle jäävä iskun pituus (kuutiotilavuus) suhteutetaan palotilan tilavuuteen+männän jättö.

[mikan]

Noilla lähtöarvoilla ei tuota edes pysty laskemaan vaikka minkälaisen kaavan vääntäisi. Nokasta pitäis tietää paljon enemmän kuin vain tuo asteluku. Trolli koko juttu.

 

t. Mika

[metake]

aivan? mutta kun eräät sedät (miksei täditkin) laskevat sen ihan eri tavalla.elikkä,kun imuventtiili on mennyt kiinni,niin siitä jäljelle jäävä iskun pituus (kuutiotilavuus) suhteutetaan palotilan tilavuuteen+männän jättö.

 

Täähän nyt ei enää liitykään puristussuhteeseen mitenkään.

 

Puristuspainetta jos haluaa laskea niin sitten, mutta sehän onkin jo kokonaan toinen tarina...

[Guest laiska`s custom]

kyllä se asia niin on et staattinen puristussuhde on se mitä ihmiset yleensä mittailee ja dynaaminen puristussuhde se mikä mitataan siitä kun venttiili on selkeutunut. tolla staattisella puristussuhteellahan ei pystytä tietämään realistista nakutuskestävyyttää vaan on suuntaa antava.

 

dynaamisen puristussuhteen laskurit ja ym ym ilmeisemmin täällä asia aika hyvin http://members.uia.net/pkelley2/DynamicCR.html

[Guest laiska`s custom]

kai nyt jotain kommentoitavaa muillakin on?

[Guest]

juuri tämmöistä kommenttia tähän keskusteluun haettiinkin.hyvä että jotkut meistä sen tajuaa.

[Guest laiska`s custom]

käytännössähän toi staattinen puristussuhde on vain arvaus millä kone voisi toimia.

[Guest]

käytännössähän toi staattinen puristussuhde on vain arvaus millä kone voisi toimia.

 

 

Niinpa se on dynaaminenkin puristussuhde vain hyvan arvauksen varassa, seka varsinainen puristuspainekin. Dynaaminen puristussuhde joka toimii hyvin yhdessa koneessa, ei valttamatta toimi toisessa, jos vaikkapa kannet on huonommat... tai korkeampi dekki... jolloin esimerkiksi toinen kone voi nakuttaa paljon aikaisemmin kuin ensimmainen vaikka kaikki osat olisi samat. Kokemuksella osaa rakentaja valita sopivat tavoitearvot kuhunkin koneprojektiin. About jokainen on erilainen, ellei sitten kopiota tee jostain ennestaan hyvaksi todetusta. Ja kuka senkaan pystyy sanomaan oliko sekaan aivan optimaalisesti mietitty. Muuttujia on niin paljon ettei millaan kaavalla voi osua 100% optimaaliseen arvoon. Korkeus merenpinnastakin vaikuttaa. Tarpeeksi paljon kun koneita rakentaa ja kokeilee eri puristuksia, niin oppii ajan myota.

[Guest laiska`s custom]

korkea viritteisiin vapareihin en ota mitään kantaa mut useinkun kuulee et laita siihen ahdettuun koneeseen esim 9 "ku ohan uusissakin turbo autoissa 10 ruttua ni siin hommassa mennään metsään ja pahan kerran. ja sehän johtuu dynaamisen puristussuhteen suurestakin erosta.

 

jos asia kiteytettäis näin et staattinen on suuntaa antava ja sinne päin oleva.

 

dynaaminen realistinen,mut mitä se pitäisi olla ni se on sitten aina ?.

[rausku]

Kysytäämpäs tässä ketjussa. Olen touhuamassa ensinmäistä konetta kuplaan, ja olen projektin vaiheessa 2. Jumalaton hämminki. Kone tulee katu kuplaan ja haen vääntävää konetta, cruisailuun.

 

Asiaan, eli koneesta on nyt tulossa 90,5mm vakio kampiakselilla, 044 kansilla, ja englen w110 nokalla. Kannet on vielä 85,5mm koossa. Kannet pitäisi viedä koneistamolle että ne sadaan käymään 90,5 putkille. Pitääkö kansia samalla laskea, että saadaan hyvä puristus suhde?

Mitataanko kansien palotila ennen kun ne viedään koneistamolle?

 

Koneen dekkiäkään en vielä tiedä kun en ole päässyt niin pitkälle. Onko tämä mitattava ennen kun tietää mitä kansista voi ottaa pois vai otetaanko mitään?

 

Oisi hyvä kun tekniikka puolella oisi joku pysyvä ketju missä oisi näistä selko kielellä. "Moottorin remontti for dummies"

Edited December 1, 2017 by rausku

[DWL_Puavo]

Ensin olisi hyvä mitata dekkikorkeus ilman korokerenkaita ja palotilan koko. Silloin tiedetään paljonko korokerenkaita tarvitsee sopivalle napakan tiukalle dekille, ja siitä pystyy jo kutakuinkin päättelemään minkä verran kantta pitää mahdollisesti laskea.

 

Kansien laskeminen menee sitten samalla koneistuksella kun kansien reikien suurentaminen. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon mikäli meinaa muotoilla palotilaa. Esimerkiksi kannattaa muotoilla ainakin imu- ja pakovenojen sivureunoille jyrkkäseinäisesti vähän tilaa siten että palotilan muoto osuu lähemmäs pyttyjen reikiä ja venttiilit mahtuvat virtaamaan sivuiltakin kun eivät ole ihan palotilan reunassa ahtaalla. Siitä tulee lisää palotilaa yhteensä ehkä 1cc, maksimissaan 2 cc.

 

Hyvin todennäköisesti kansia pitää tosiaan hieman laskea, koska todennäköisesti vakiopalotila on jotain väliltä 55-60 ja tällöin staattinen puristussuhde jää kasin tienoille ja dynaaminen puristussuhde tuolla nokalla turhan pieneksi. Sopiva palotilan koko on noin 45-50cc ja dekkikorkeus 1,2-1,5mm.

 

Pika-excelöinnillä veikaten palotilan pinta-alaa verrattuna sylinterin pinta-alaan ("puolet") kantta pitää laska todennäköisesti yksi milli. Mutta tätä varten pitää oikeasti laskea palotilan pinta-ala, vaikkapa hyvin oldskoolisti likaisella peukalolla millimetripaperiin palotilan ääriviivat piirtäen.

[wp]

 

Pika-excelöinnillä veikaten palotilan pinta-alaa verrattuna sylinterin pinta-alaan ("puolet") kantta pitää laska todennäköisesti yksi milli. Mutta tätä varten pitää oikeasti laskea palotilan pinta-ala, vaikkapa hyvin oldskoolisti likaisella peukalolla millimetripaperiin palotilan ääriviivat piirtäen.

 

6mm paksuinen läpinäkyvä polykarbonaatti/akryylikiekko, tiivistys vaseliinilla vasten kannen tiivistyspintaa. Vettä, tippa tiskiainetta pienentämään pintajännitystä ja injektioruisku. Riittävän iso reikä kiekkoon josta haluttu määrä nestettä palotilaan, mittaus tönärillä levyn pinnasta -6mm tai mikä nyt kiekon paksuus sattuu olemaan. Halutessaan voi käyttää nesteessä myös hieman tenttua, alentaa mittausnesteen pintajännitystä hieman lisää mutta tällä mittauksella saa n. 0,1mm tarkkuudella tarvittavan "lastun" paksuuden mitattua.

 

Edit:

 

Lisätään vielä tähän että ns. "Meniscus effect" jolle en tiedä käypää suomennosta pyrkii pintajännityksen tai tjsp takia nostamaan nestepinnan vasten mittakärkeä, tarvitaan ehkä useita mittauksia/keskiarvo ja erittäin terävä mittakärki tarkkaan lopputulokseen. Tällä keinolla olen aina osunut kuitenkin 1-2cc sisään palotilan tilavuudessa ja virhe on yleensä liian matalan puristussuhteen suuntaan. 

Edited December 1, 2017 by wp

[rausku]

Milläs tuo dekki oisi hyvä mitata jos ei omista tätä työkalua http://www.aircooled.fi/tuote/94/dekkikorkeuden-mittaustyokalu?

 

Ja se puristus suhdeko oisi hyvä olla noin 8 luokkaa tämmöisessä koneessa?

[peruskallio]

Putkenpätkät pinnapulttien ympärille ja niiden avulla kiristää sylinterin kiinni. Sitten joku metallilevy (vaikkapa 5mm paksu, kuitenkin niin vahva ettei taivu, poraa vaikka reiän levyyn jonka läpi suorittaa mittauksen) poikittain sylinterin päälle ja männäntapin kohdalta mittaa korkeuden kun mäntä on yläkuolokohdassa. Mittaus männäntapin keskilinjalta, mäntä on hieman kallellaan sylinterissä välyksestä johtuen. Keskilinjalla tämä ongelma kuittaantuu. Sitten vähetää tuloksesta levyn vahvuuden.

Edited December 2, 2017 by peruskallio

[wp]

Suositeltavaan puristussuhteeseen vaikuttaa nokan lisäksi kannen virtaus, palotilan muoto, dekkikorkeus ja pakoputkiston vastapaine. Oletan että tästä tulee 1776cc, jos itse tekisin vastaavaa moottoria niin tähtäisin 9.0-9.3 staattiseen puristussuhteeseen mahdollisimman pienellä dekkikorkeudella. Jäähdytyspuhaltimeksi alkuperäinen doghouse, tehokkaampiin katumoottoreihin muokkaan öljynjäähdyttimen kotelon typ4- jäähdyttimelle. Kaikki alkuperäiset pellit ja ohjausläpät on syytä säilyttää toiminnassa ja huolehtia että moottoritilan tiivistys on kunnossa, kuuma poistoilma ei saa  päästä takaisin kiertoon. Yhdestä vastaavasta paketista pitkä käyttökokemus, moottorilla ajettiin useita vuosia jokapäiväisessä käytössä ilman nakutus- tai ylikuumenemisongelmia. Kombinaatio oli 40mm tuplilla ja 38mm pakosarjalla.

 

Yksi asia josta harvemmin puhutaan puristussuhteiden yhteydessä on oikea sytytysennakko, liian pieni ennakko nostaa kannen pakopuolen lämpötilaa ja lisää nakutusherkyyttää. Osakuorma-alueiden ennakko tahtoo jäädä pieneksi pelkällä keskipakosäädöllä, itse suosin ohjelmoitavia sytytyksiä tai jakajia joissa myös alipainesäädin.

Edited December 4, 2017 by wp

[rausku]

Palotilan muodoista. Onko jossain kuvaa hyvästä palotilan muodosta?

 

Tässä kuva tulevien kansien palotiloista.

Itse en ole näille tehnyt muutakun hypistellyt käsissäni, onko näille tarve tehdä mitään?

[mikko k]

Kansillehan voi tehdä vaikka ja mitä! Riippuu ihan siitä että mitä haetaan. Miksi et laittaisi samantien 94mm sylttyjä? Samalla rahalla 1915cc. Tulis enemmän sitä vääntöä ja voimaa.

[rausku]

Kansillehan voi tehdä vaikka ja mitä! Riippuu ihan siitä että mitä haetaan. Miksi et laittaisi samantien 94mm sylttyjä? Samalla rahalla 1915cc. Tulis enemmän sitä vääntöä ja voimaa.

 

Eikös tuo 94mm ole ohuellä seinämällä? Haetaan nyt noiden edellisten lisäksi kestävää konetta.

[mikko k]

Niin, jotkut ajaa satoja hepoja 94mm setillä..

[rausku]

Satoja hepojen sijasta haetaa satoja kilometrejä

[JM]

94mm kymmeniä tuhansia ja parikymmentä vuotta ajanut ilman ongelmia. Jotta miksei?

[Meto]

Pikaisella googlailulla 94 mm putki on 0,20 mm ohuempi yläpäästä mitä 90,5 mm putki.Ei kovin paljoa ole kyllä heikompi.

88 slip- in sarja on ainoa josta oon kuullut puhuttavan huonona vaihtoehtona.

[metake]

Eikös tässä tapauksessa lohko ollut jo koneistettu 90,5/92 putkille? Siinä tapauksessa vaatii sylinterin reikien uudelleen koneistuksen..

 

Mulla uppos 92:t kanteen n. 20 tkm ajolla. Nyt on yhdessä kuplassa kiinni 90,5 kone jolla ajettu n. 70 tkm, ja ajetaan edelleenkin.

 

Teoreettinen teho ero tällaisessa (n. 100 hp) moottorissa 1776 ja 1915 välillä n. 7-8 hp, joten kyllähän siinä tietysti eroa on.

[rausku]

Eikös tässä tapauksessa lohko ollut jo koneistettu 90,5/92 putkille? Siinä tapauksessa vaatii sylinterin reikien uudelleen koneistuksen..

 

Mulla uppos 92:t kanteen n. 20 tkm ajolla. Nyt on yhdessä kuplassa kiinni 90,5 kone jolla ajettu n. 70 tkm, ja ajetaan edelleenkin.

 

Teoreettinen teho ero tällaisessa (n. 100 hp) moottorissa 1776 ja 1915 välillä n. 7-8 hp, joten kyllähän siinä tietysti eroa on.

Joo oli koneistettu 90,5/92mm putkille. Ja juurikin näin, tässä ekassa koneessani on ihan yksi kissan maku onko siinä +/- 8hp. Edited December 3, 2017 by rausku

[DWL_Puavo]

Ihan hyvän näköiset palotilat, noita on jo portattu. Kun reikä suurennetaan, imuvenojen sisäreunalle mahtuu tekemään hieman tilaa vastaavaan tapaan kun pakovenan puolella nyt jo on. Pakosen puolelle tuota tilaa ei todennäköisesti kannata enää kasvattaa kun siellä sitä tilaa on jo riittävästi.

[spege]

On tää lystiä iltalukemista. On täällä onneks kolme nimimerkkiä jotka taitaa oikeesti tietää jotain näistä asioista joita täällä kommentoi.

Ja ihan on pakko sen verran mainita että puristussuhteeseen EI VAIKUTA" nokan lisäksi kannen virtaus ja pakoputkiston vastapaine".

Puristussuhde on mekaaninen vakio.

Ihan niinku 0,5 litran tuopin suhde 0,4 litran tuoppiin. Ei se muutu siitä kaadetaanko tuoppi täyteen tai juodaanko se hitaasti vai nopeesti.

Tai ehkä muistan väärin kun en oo juonu bissee ainakaan tällä vuosituhannella?

[mikko k]

Pikaisella googlailulla 94 mm putki on 0,20 mm ohuempi yläpäästä mitä 90,5 mm putki.Ei kovin paljoa ole kyllä heikompi.

88 slip- in sarja on ainoa josta oon kuullut puhuttavan huonona vaihtoehtona.

Jos vähäsen pilkkua viilataan, niin 94mm syltyssä 3,5mm seinämä yläpäässä ja 90,5mm syltyssä 3,75mm. Tämä tieto Cima Mahlen paperista kun ei oo käsillä nyt noin pieniä sylttyjä että vois mitata. Tosin 90,5:sia ei oo tainnu mulla koskaan ollakaan..

[Ketsa]

On tää lystiä iltalukemista. On täällä onneks kolme nimimerkkiä jotka taitaa oikeesti tietää jotain näistä asioista joita täällä kommentoi.

Ja ihan on pakko sen verran mainita että puristussuhteeseen EI VAIKUTA" nokan lisäksi kannen virtaus ja pakoputkiston vastapaine".

Puristussuhde on mekaaninen vakio.

Ihan niinku 0,5 litran tuopin suhde 0,4 litran tuoppiin. Ei se muutu siitä kaadetaanko tuoppi täyteen tai juodaanko se hitaasti vai nopeesti.

Tai ehkä muistan väärin kun en oo juonu bissee ainakaan tällä vuosituhannella?

 

Nokan overlapin vuoksi ainakin minun moottoreissa vaikuttaa. 

[ARTO]

On tää lystiä iltalukemista. On täällä onneks kolme nimimerkkiä jotka taitaa oikeesti tietää jotain näistä asioista joita täällä kommentoi.

Ja ihan on pakko sen verran mainita että puristussuhteeseen EI VAIKUTA" nokan lisäksi kannen virtaus ja pakoputkiston vastapaine".

Puristussuhde on mekaaninen vakio.

Ihan niinku 0,5 litran tuopin suhde 0,4 litran tuoppiin. Ei se muutu siitä kaadetaanko tuoppi täyteen tai juodaanko se hitaasti vai nopeesti.

Tai ehkä muistan väärin kun en oo juonu bissee ainakaan tällä vuosituhannella?

Puristussuhde mekaanisen laskukaavan lopputulos mutta mitä puristusta voi käyttää ja suositella, noi viestissäsi mainitut asiat vaikuttaa siihen oleellisesti. Edited December 3, 2017 by ARTO

[Meto]

Jos vähäsen pilkkua viilataan, niin 94mm syltyssä 3,5mm seinämä yläpäässä ja 90,5mm syltyssä 3,75mm. Tämä tieto Cima Mahlen paperista kun ei oo käsillä nyt noin pieniä sylttyjä että vois mitata. Tosin 90,5:sia ei oo tainnu mulla koskaan ollakaan..

Ok jostain löysin mitaksi 3,55 mm 94 putkille

Edited December 3, 2017 by Meto

[Tanhis]

Mikäs mitta mahtaa olla paksuseinäisillä 92 pytyillä.

[Sakke]

Sehän on ulkoa sama kuin "normaali" 94mm putki

[Meto]

Eikös se ole sitten tuo 3,5 +1mm eli 4,5 mm..?

[mikan]

Eikös tässä tapauksessa lohko ollut jo koneistettu 90,5/92 putkille? Siinä tapauksessa vaatii sylinterin reikien uudelleen koneistuksen..

 

Mulla uppos 92:t kanteen n. 20 tkm ajolla. Nyt on yhdessä kuplassa kiinni 90,5 kone jolla ajettu n. 70 tkm, ja ajetaan edelleenkin.

 

Teoreettinen teho ero tällaisessa (n. 100 hp) moottorissa 1776 ja 1915 välillä n. 7-8 hp, joten kyllähän siinä tietysti eroa on.

 

Yks vaihtoehto on sorvata pyttyjen alapäästä tavaraa pois, niin että mahtuu kampikammion reikiin. Näin jää pinnapulttien ympärillekin enemmän tavaraa.

 

Mun turbokuplassa on ollut aina 92-pytyt ilman ongelmia, niin siis sellaiset ohutseinäiset. Taitaa tässäkin olla vähän sellainen juttu, että joillain toimii ja joillain ei.

 

t. Mika