-tipi-

Kokeillaan sitten linkittelemällä, vaikkei se pitemmän päälle ole hyvä juttu, kun linkit kuoleentuu.

Ei tätäkään projektia ole kuopattu, vaikka pientä viivettä ketjun päivityksessä näemmä on tullut. Toki on myönnettävä, että kesällä tuli taas 6kk huili hitsauksesta seikkailu-urheillen, muita kesäautoja tiellä pitäessä ja tulihan sitä muutamassa tapahtumassakin pyörähdettyä. Kevät talven taikinoin takakulmia ja kaposempaa luukkua paikalleen. Aloitin luukun kiinnityspellistä, jonka laikkasin varaosapakusta. Mutta loppupeleissä päädyin käyttämään vain listan, jossa oli kierteet luukun saranalle. Pellit tein suorasta ja '64-'67 NOS tiivisteurasta.

Niin mutta tuossa ulompi rengas kääntyy enemmän kuin sisempi, joten auraus lisääntyy ihan helvetisti, jos käännät rattia.

Tuossa Deathissa ainakin menee Ackermannit justiinsa väärin päin. Jos raidetangot on akselin (olkatappien) etupuolella, pitäisi niiden kiinnityspisteiden olla leveämmällä kuin olkatappien. Mutta mitäpä pienistä. 😏 1914cc hanuriin ja eikun täysii.

On nuo vissiin noita käännelly, sen enempää miettimättä? http://www.2040-cars.com/Volkswagen/Beetle---Classic/1969-volkswagen-034-volksrod-034-ratrod-736001/ Kustom Coach Werksin Franz on reilusti yli kymmenen vuotta sitten rakentanu VolksRodin nimeltä "Death", jossa kans sojottaa tukivarret eteenpäin. Sothebys näyttää myyneen ko. kuolonloukun syksyllä $40k:lla https://rmsothebys.com/en/auctions/tg19/the-taj-ma-garaj-collection/lots/r0001-1957-volkswagen-beetle-outlaw-death-by-franz-muhr/789595

Juu, eli Jukka tahtoo sanoa että pulttaa lämpökotelot pohjalevyyn kiinni, ennen kun hitsaat ne koriin.

Voipi Ackermann-ehtokin olla haastava saada kohalleen. Ja miten raidetangot sopis osumatta tukivarsiin? Itse mieluummin pyrkisin pitämään akselivälin orkkiksena, mutta lyhentäis koria ja siirtäis sitä taaksepäin, jolloin tulisi illuusio pidemmästä akselivälistä.

Katkesiko syvällekkin? Eikö saa ihan Tig/Mighitsaamaalla prikkaa ja mutteria pultintynkään? Hitsihän ei kuitenkaan tartu alumiiniin. Kaipaisit ehkä mieluummin kipinäporaa, kuin uppokipinää jonka linkitit. mutta silti se voi olla kustannukseltaan kärpäsen ampumista ydinohjuksella. Epäilen ettei kipinäporan ja uppokipinälaitteet omaavat muottipajat sotke tuotantoaan moisilla yksittäisten harrastajien ongelmilla.

Eihän siellä nyt vaan ole mitään pultteja löysällä, että alennusvaihde vinksahtaa toiseen asentoon ja kiristää käsärin vaijerit??? GoPro alustaan, tallennus päälle ja sit pakittelemaan.

Puinen venttiilin hiomaimukupin varsi menee kivasti putken sisään, ja kun moinen tallista löytyy, sillä pyörittävää liikettä käyttäen olen venytellyt kokoonpainuneet putket. Venytyspituus ennen asennusta on speksattu tehtaan manuaalissa näin:

Jep, tämän huomasi entisen '67 TL:ni kulutuslukemissa. Ensimmäinen omistaja oli kirjannut kaikki tankkaukset ylös vuosilta ~1968-2010 ja laskenut keskikulutukset, jotka pompsahtivat aina talvella. Lienee siis pitänyt ajella isommilla kierroksilla, että pysyy tuulilasi puhtaana. Sähköpuhallin olisi auttanut tähän. Käsittääkseni autoa kuitenkin säilytettiin pääosin kerrostalon kellaritallissa, joten pelkkä kylmä moottori tuskin oli syynä nousseeseen kulutukseen. Olipa noussut keskikulutus kerran ohjannut omistajan huoltoon, jossa oli vaihdettu vialliset tulpat.

No kyllähän se Kuplankin lämmitys puhaltaa persiiseen kuumaa, mutta tuulilasille asti tullessaan on jo paras puhti ruosteisiin kynnyskoteloihin ja vuotaviin liitoksiin kadonnut. Olen miettinyt mites jos Ferdinand oiskin vetänyt lämpimän ilman runkotunnelia pitkin eteen, vaikka pakeliittiputkella, jos runkotunnelin ruostuminen pelotti.

Tarinaa Treuhaft-muinaismuistojakajasta, jolla 123-omistajan ei toinna päätään vaivata. Mut tarviiks Urbaanon muuta tietää, kun et nykyään: EMPI INC. Mr. BUG™, Bugpack™ and Treuhaft™ are Trademarks secured by EMPI INC.

Niin, Kolkin lämmönvaihtimethan on niin tehokkaat, että niiden ohi ohjataan kylmää ilmaa niillä pienemmillä putkilla ja Tanhiksen mainitsemilla termareilla.

Vähemmän se talvella vuotaa kuin sateella.

Käsittääkseni tasainen puoli laitetaan alaspäin, niin itse ainakin tein. Ja niin näkyvät YT:n ohjevideossakin tekevan. Tiivisteen voi liimata paikalleen asennusta helpottaakseen vaikka Sikalla tms. Alunperinhän se on pienillä kierrenauloilla. Itse käytin viime kerralla mustaa alustamassaa, tämä on ainut paikka mihin omassa autossani sitä mönjää käyttäisin. Täytin myös päällispuolen uran ko. mömmöllä ennen korin asennusta.

Lähes jokaisessa 70-luvun jälkeen valmistetussa autossa on näitä 1-2kpl ollut. Luulis että lastentaudit alkaa olla karsittu. Ja kuten Jamppa kirjotti, manuaalikytkin rinnalle. Tämmönen termari on öljynkierrolle: http://www.bjorkmotorsport.fi/OrigamiDEAL/index.php?page=product_info&id=26176&cid=1160&path=0,888,944,1160&lang= Joku tämmönen on aikapaljon vaivattomampi metsästää kuin vanhasta sähköhellasta. Kun vaan löytyy sopivat lämmöt, kierre ja liittimet. Releen kyllä laittaa ihan samalla vaivalla, kun tekee muutkin kytkennät.

50-60€, 5-10€ anturista ei kuulosta järkevältä, etenkin jos se pimenee, ja joutuu uutta tilalle hommaamaan.

Aircooled.fi myy näitä: https://www.tmiproducts.com/volkswagen/vw-bug-interior-super-beetle-interior-tmi-interiors/bug-sedan-1965-66/carpet-kits/front-carpet-kits

Onko porukka rakennellu öljynjäähdyttimen flektille termarikytkimiä? Suosituksia mikä olis hintalaadultaan hyvä? Löytyykö esim M10x1 kierteellisiä sopivalla lämpötilalla? Olisko hyvä lämpötila joku 80°C kytkemislämpötila ja 70° katkaisulämpö? Ite en muutamalla Google-haulla ihan suoraan löytäny.

M-koodillahan ei rättikattoa saanut, vaan se oli oma korimallinsa, jota ei umppariin tarjottu. Eli ovat varmaan erittäin harvinaisia.

Daltonin kuvia Rellun repusta

Mulle tuli reikä täältä: https://www.sunroofsource.com/pre-67-vw-bus-sliding-ragtops/ Nykyään on näköjään isompaakin "OE size" reikää tarjolla, kun mulle tullut 46x48 reikä. Tuo $795 hinta oli rahteineen ja veroineen yms. n.1100€ kotiovella. Twingon haitari on kutakuinkin saman kokoinen, ehkä aavistuksen hieman kapeampi. Luulisin että Twingon rätti on hieman tehdastekoisemman oloinen ja huomattavasti huokeampi. Sunroof Sourcen rätissä on samankaltainen sulkumekanismi kuin orkkiksessa, mutta ei kaksi toiminen, joten etureunan alaspäin kiristys tapahtuu vissiin erillisillä ruuveilla. Kuvissa minun rättini.

Tässä Sonderin orkkisräbän aukon mitat, kiitos Akille Ouluun kuvasta!

Kyllähän kattokuorman polttoaineen kulutuksen lisäyksestä löytyy Googlella helposti ihan tutkittuakin tietoa. Erään tutkimuksen mukaan pelkkä teline oli n.7% Mutta esim maastopyörät (2kpl) katolla nostivat useita kymmeniä prosentteja. Onkohan miten paljon vaikutusta ilmanvastukseen, kun Pallis lyyhöttää tuolleen etukenossa, ja pyrkii vauhdissa nousemaan ilmapatjan päälle? Tai kun madalletaan niin paljon ettei ilma pääse juuri laisinkaan pakenemaan auton ali? Olis ihan mielenkiintoisia tuulitunnelikokeita.