Jump to content

Dekkikorkeusongelma/pohdinta- apuja viksummilta...


Recommended Posts

Posted

Kirppuun pitäisi kesäksi saada kiukkua lisää, työn alla on 86x94 webcam86a nokalla ja CBn näprätyillä streeteliminaattoreilla 40cc palotiloilla ja 48 IDOilla. Mun laskurinkäyttötaitojen mukaan 2.5mm dekillä dynaaminen ruttu ois 8,8:1 joka ois ok. Tähän setuppiin 1.4 rullakeinuilla saadaan nostoa 11,8mm.

Amerikan Joen näpräämiä kansia ei kehtais ruveta pilaamaankaan kun tuskin ne mun hieromisilla ainakaan paranee.

Kasaan vaan ja kovaa ajoa vai homma jäihin ja mietintään tuo palotilan koko? Paljonko pitää männänlaessa olla paksuutta että kestää satunnaista rata- ja suoranpätkärääkkiä?

Kilikoita ei huvittaisi vaihdella eli onko näistä mahista tehdä ok katupataa? Nokan ajoittaminenkin vielä auki mennäänkö nollalla vaiko -2 asteella?

Posted

Kovin on miedohko nokka tuon kokoiseen koneeseen. Männänlaki ei kestä kun se on kaksimillinen. Neljämillisenä kestää vielä hyvin kovaakin rääkkiä vaparina,kun säädöt on vain kohdallaan ettei laihalle pääse menemään missään vaiheessa.

Guest pitkäpoika
Posted

Minkä kokoisilla venttiileillä on nuo kannet?

Posted

Mitens mä saan dynaamiseksi yli kympin tuon kokosella palotilalla, vai onko sulla männissä jo koloa? Nokan ABDC 45 astetta kö? Ja veivit 5,5" ? Kyllä minusta se 8,8kin on jo liikaa. Omassani oli viime kesänä lähes 8,3 ja aika herkkä oli nakutukselle. Aion nyt pudottaa sen kasiin.

Guest pitkäpoika
Posted

Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kun lasketaan dynaamista puristussuhdetta. Tuntus olevan aika tarkka homma. Ite oon mitannut aina staattisena ja kohtuudella pelanneet.

Posted (edited)

Tuota toimivaa dynaamista puristussuhdetta on mielestäni turha yrittää verrata eri koneissa keskenään jos palotilan muoto, paljealueen korkeus ja männän halkaisiaja ja laen muoto ei ole vertaulussa mukana.

Jotta saataisiin jotain vertaulupohjaa niin mikä oli MU:n koneessa dekki, kun 8.3 oli liikaan? Kuten tuossa metake on parissakin postissaan maininnut niin dekillä on erittäin suuri merkitys nakutusherkkyyteen.

 

Kokemuksija ja ohjeita on monenlaisia. Olisko koneita rakentameila heittää joitain lukuja kuinka tiukalla (vaikka ylärajaksi 1.2mm) dekillä on ajeltu ja kuinka pitkään?

Itsellä ollut useita vuosia käytössä kone 85.5mm männillä 0,9mm dekillä. 94mm männiltä tulevaan koneesseen laitan dekiksi 1.0mm ja DCR 8.0, kun tuli kansia laskettua vähän liian vähän. Tavoite DCR 8.5 oli kun nykyään mahdolliset virheet voi korjata etanolilla:).

Tälläkin palstalla on ollut juttu jopa niinkin matalan kuin 0.8 dekin käytöstä.

 

Joskus tuli lueskeltua joltain palstalta juttua JPM:n tekemästä moottorista jolla ajettiin kadullakin pumppu bensalla ja aika kovia puristussuhteita pystyivät käyttämään kun palotila, dekki ym.oli kohdallaan. Muistaisikohan joku mistä juttu löytyy?

Asia erikseen tietysti ne "vakio"moottorit joilla on tarkoitus ajaa satoja tuhansia kurkaamatta kertaakaan välyksiä ym. mitä koneen sisällä on  tapahtunut.

 

pitkäpoika, laita googleen "dcr calculator" niin selviää mitkä asiaan vaikuttaa.

Edited by VW-63
Guest pitkäpoika
Posted

Tämä selventi mulle jo aika paljon. Suoritan edelleen staattisena puristussuhteen mittauksen. Riittää minun moottoreissani vallan mainiosti.

Posted (edited)

Tommonen nokkakortti, 5,7 kanget tulee ja koneen leveys ei oo ongelma. Laitetaan vaikka viis milliä dekkiä jos sillä tulee hyvä. Käyttökierrokset tulee yli 90% olemaan 600-2500 siksi kokeillaan tällä nokalla. Satunnaiset liikenneympyräsuddailut sit erikseen...

Ruokahalun kasvaessa voi sit siirtyä 4" pyttyihin ja ruiskuun...

https://www.uempistons.com/index.php?main_page=calculators&zenid=32c9e235264bb3ef8ccaa13f138b9f52 Tuollla on laskurit. 3.3mm dekillä DCR 8.0..

http://vwparts.aircooled.net/Web-Cam-Type-1-Camshaft-Grind-86A-1-4-or-1-5-p/00-082.htm Tossa nokkainfoa, suositeltu ruttu 8.5-9 staattista vai dynaamista?

5mm dekillä staattinen 8.99 ja dynaaminen 6.95.

post-762-0-23803800-1456934010_thumb.jpeg

Edited by tolvana
Posted

Jenkit ilmoittaa aina staattisen puristuksen,jos olisi dynaaminen siintä olisi kyllä erikseen lisämaininta. Ja tuostakin puuttuu se oleellisin tieto nokkakortista,minkä jäykkyiset venttiilijouset pitäisi olla.

Posted

Tossa nokkainfoa, suositeltu ruttu 8.5-9 staattista vai dynaamista?

 

Staattista. Eihän se nokan valmistaja voi tietää mitään muuta koneestasi.

Toiminnallisesti DCR 8:1 nurkilla oleva arvo taitaa olla moneen järkevästi toteutettuun ilmajäähymoottoriin sopiva. Mitä korkeammalle mennään sen enemmän täytyy kiinnittää huomiota nakutukseen.

 

Lopullinen puristussuhdehan (ECR) sitten määräytyy vielä sen mukaan kuinka ilmaa oikeasti saadaan sylinteriin menemään (mm. imusarjan ja pakosarjan toimivuus ko. moottoriin). Eli todellinen (efektiivinen) puristussuhde voi olla alle tai jopa yli tuon 8:1 (jos siihen oli DCR:ssä tähdätty).

 

Tässä hyvä linkki puristussuhteesta yksinkertaisesti ja lyhyesti selitettynä (tosin lontooksi).

http://johnmaherracing.com/tech-talk/what-effect-does-compression-ratio-have-on-bhp/

Posted

Tuli toista tuntia lueskeltua sambasta amerikan herrojen juttuja tosta rutusta, dcr pitänee saada pumppubensalla kasin pintaan mikä tolla nokalla tarkottaa dekkiä 3.3 mm ja yli. Saas nähdä miten repii...

Posted (edited)

Milläs bensalla tätä oli tarkotus ajaa? Itse varmaan koittaisin e85:lla . Pöh laskeskelin että olen ajellu 16.3 dynaamisella parhaimmillaan ?! 

Edited by Roope
Posted (edited)

Jos "dekkikorkeus" jää lukemaan 3,3mm. niin se ei ole hyvä, palotila ei saa jäädä sylinteriputkeen vaan se pitäisi viritetyssä moottorissa olla sylinterikannessa. Ts. mäntä pitäisi nousta sylinteriputken yläpään tasalle...... 3,3mm. "dekkitarve" kertoo sen, että sylinterikannet on suunniteltu väärin. "Dekki" tehdään sylinterikanteen jättämällä s.putken kohdalle n. 1,2mm. korotus.

Venttiilinjousina käy parhaiten ulkojouset joissa on siniset värimerkinnät, tuplajousia ei tarvitse näiden kanssa. Asennusmitta 41- 42mm. Laskennallinen puristussuhde (perinteiseen laskukaavaan sijoitettuna) 10,5.

Edited by Maasturi
Posted (edited)

Jos "dekkikorkeus" jää lukemaan 3,3mm. niin se ei ole hyvä, palotila ei saa jäädä sylinteriputkeen vaan se pitäisi viritetyssä moottorissa olla sylinterikannessa. Ts. mäntä pitäisi nousta sylinteriputken yläpään tasalle...... 3,3mm. "dekkitarve" kertoo sen, että sylinterikannet on suunniteltu väärin. "Dekki" tehdään sylinterikanteen jättämällä s.putken kohdalle n. 1,2mm. korotus.

Venttiilinjousina käy parhaiten ulkojouset joissa on siniset värimerkinnät, tuplajousia ei tarvitse näiden kanssa. Asennusmitta 41- 42mm. Laskennallinen puristussuhde (perinteiseen laskukaavaan sijoitettuna) 10,5.

Onkohan tässä kyse vwac erikoisuudesta vai miksei palotila voi olla putkessa? Vrt Kenttiläisen lankkukansi 8 mm dekillä. Jos nokkavalmistaja kehottaa käyttämään tuplajousia niin miksi sinkut? Oisko tiedossa virtauspenkkiä kouvostoliiton kulmilla? Jotenkin uskoisin että kannet on oikein suunniteltu vaan ei tälle nokalle. Mitähän nuo laskurit kertois esim. FK 45 nokalla...Itselleni vastaten, FK-97 DCR 8.6 eli kisabensalla tai etskulla ajettavissa vaan ei lainkaan semmonen kone mitä ollaan tekemässä. Tää siis .05" eli 1.27mm dekillä.

Amerikan pojat sanovat jotta kuumissa osavaltioissa heitin paskabensalla DCR 7.3 vielä pelaa, isommalla tarttee jo boosteria ajoittain. Suomessa tuo 8 lienee 95eelle pelaava.

Edited by tolvana
Posted

Esim. Scat ilmoittaa, että C 45:n kanssa pitäisi käyttää tuplajousia, sehän johtunee siitä, että heidän myymät ulkojouset ovat niin vaatimattomat Kupla käyttöön että tarvitsevat sisäjouset. Nämä s i n i s i l l ä  värimerkinnöillä olevat jouset ovat aivan eriluokkaa koska ne toimivat esim. kilpamoottorissa vielä 8000 r/min saakka ja pitävät jousipaineensa vielä seuraavallakin viikolla. Samoja jousia käytetään myös Volvon ja Golfin koneissa hyvällä menestyksellä.

Posted

Onkohan tässä kyse vwac erikoisuudesta vai miksei palotila voi olla putkessa?

 

Olettaisin, että tässä tarkoitettiin sitä että sen ei kannata olla sekä kannessa että putkessa, koska silloin palotilan muoto ei ole kovin hyvän muotoinen.

Optimaalinen palotilan muoto liekkirintaman kannalta olisi sellainen, jossa tulppa olisi keskellä ja liekkirintama saavuttaisi kaikki reuna saman aikaisesti (käytännössä mahdoton). Jos osa palotilasta koostuu putkessa olevasta osasta, Tulppaan nähden "kulman takana" oleva palotilan viimen kulmassa oleva seos palaa paljon myöhemmin kuin kannessa olevassa palotilassa oleva seos. Kannessa olevassa palotilassa palava liekkirintama saa männän liikeelle, ja kun liekkirintama viimein on palotilan kauimmaisessa nurkassa niin sillä ei ole enää mäntää työntävää vaikutusta, koska työtahti on liian pitkällä. Eli polttoainetta poltetaan aivan turhaa, ilman että siitä saadaan tehoa kampiakselille. Jos et halua yrittääkään optimoida palotapahtumaa niin kyllä se seos aina joten kuten palaa palotilan muodosta riippumatta:)

Posted

Esim. Scat ilmoittaa, että C 45:n kanssa pitäisi käyttää tuplajousia, sehän johtunee siitä, että heidän myymät ulkojouset ovat niin vaatimattomat Kupla käyttöön että tarvitsevat sisäjouset. Nämä s i n i s i l l ä  värimerkinnöillä olevat jouset ovat aivan eriluokkaa koska ne toimivat esim. kilpamoottorissa vielä 8000 r/min saakka ja pitävät jousipaineensa vielä seuraavallakin viikolla. Samoja jousia käytetään myös Volvon ja Golfin koneissa hyvällä menestyksellä.

Onko noissa Volvossa ja Golffeissa saman tyyliset venttiilikoneistot kuin kuplassa (liikkuvien osien painot)?

Posted

Sinisten jousten kuuklailu vei jokkisnetin kautta hytöselle ja kraakille jossa tuo: http://www.raak-racing.com/shop/index.php/component/virtuemart/vw-osia/venttiilikoneisto/venttiilinjouset-jaykat-detail?Itemid=0

Jospa kuitenkin luotetaan noihin mitkä siellä on. Tai vastaavasti linkki niihin sinisiin ja niiden arvotaulukkoon ois kiva.

 

.

Olettaisin, että tässä tarkoitettiin sitä että sen ei kannata olla sekä kannessa että putkessa, koska silloin palotilan muoto ei ole kovin hyvän muotoinen.

Optimaalinen palotilan muoto liekkirintaman kannalta olisi sellainen, jossa tulppa olisi keskellä ja liekkirintama saavuttaisi kaikki reuna saman aikaisesti (käytännössä mahdoton). Jos osa palotilasta koostuu putkessa olevasta osasta, Tulppaan nähden "kulman takana" oleva palotilan viimen kulmassa oleva seos palaa paljon myöhemmin kuin kannessa olevassa palotilassa oleva seos. Kannessa olevassa palotilassa palava liekkirintama saa männän liikeelle, ja kun liekkirintama viimein on palotilan kauimmaisessa nurkassa niin sillä ei ole enää mäntää työntävää vaikutusta, koska työtahti on liian pitkällä. Eli polttoainetta poltetaan aivan turhaa, ilman että siitä saadaan tehoa kampiakselille. Jos et halua yrittääkään optimoida palotapahtumaa niin kyllä se seos aina joten kuten palaa palotilan muodosta riippumatta:)

Jeps, tiedossa oli kyllä ettei tuo ole optimaalinen tapa, mut tuota kansiparia on turha lähteä kairaamaan tälle kombolle sopivaksi kun kyseessä on evo1 ja jos rientoa tarvii lisää niin sitä on suht helposti nokkaa vaihtamalla ja pyttyjä shimmaamalla saatavana. Jos vaik räkreisinkii haluaa enempi käyttää tätä niin fk97 sisään ja 1.2 dekkiä niin rokrok.
Posted (edited)

Männät sorviin, noin 6mm reunasta kohti keskustaa 2-3asteen kulmassa lastua pois kunnes ollaan sopivassa syvyydessä vrt. männän laen paksuus.Loppu lastu laen suuntaisesti, yllättävän paljon saa tilavuutta lisää palotilaan tuolla keinolla. Jos palotilat eivät ole kairattu aivan putken reunoja myöden (tyyliin Bergin semi-hemi) niin squish/dekki jää vielä palotapahtuman kannalta toimivaksi. Liian suuri dekki tosiaan lisää nakutusherkyyttä ja hidastaa palorintaman etenemistä -> huono polttoainetalous tulee vielä kylkiäiseksi. Kartiomainen dekki on yleisesti käytetty keino ilokaasu- ja ahdetuissa moottoreissa rauhoittaa palotapahtumaa ilman että paljealueelta kohti varsinaista palotilaa suuntautuva virtaus huononee liikaa.

Virtaus parantaa merkittävästi pyörteilyä palotilassa ja sitä myöden palotapahtumaa-> tarvittavan sytytysennakon määrä pienenee.

Laita palotiloista kuva niin nähdään olisiko niissä jotain helposti muutettavissa...

 

Pikaisesti Pipemaxilla laskettuna 86a ajoitettuna nollaan ko. moottorin spekseillä
DCR välillä 8.25 - 8.59 osui ikkunaan jossa 98E vielä toimisi.
Mekaaninen puristussuhde 9.6-10.00, laskennallinen ero 9.0 ja 10.0:1 puristussuhteen
välillä tehossa noin 5hv eli hirvittävän suuri.     
 

 

 

Edited by wp
  • Like 2
Posted

Jos "dekkikorkeus" jää lukemaan 3,3mm. niin se ei ole hyvä, palotila ei saa jäädä sylinteriputkeen vaan se pitäisi viritetyssä moottorissa olla sylinterikannessa. Ts. mäntä pitäisi nousta sylinteriputken yläpään tasalle...... 3,3mm. "dekkitarve" kertoo sen, että sylinterikannet on suunniteltu väärin. "Dekki" tehdään sylinterikanteen jättämällä s.putken kohdalle n. 1,2mm. korotus.

Venttiilinjousina käy parhaiten ulkojouset joissa on siniset värimerkinnät, tuplajousia ei tarvitse näiden kanssa. Asennusmitta 41- 42mm. Laskennallinen puristussuhde (perinteiseen laskukaavaan sijoitettuna) 10,5.

 

Hytönen?

 

:)

Posted

Väärin arvattu. Nyt emme suorita tässä arpajaisia vaan keskustelemme venttiilinjousista - nokka-akseleista - puristus-suhteista sekä "dekkikorkeudesta". Laitappa Arto tietotaitosi kehiin niin katsotaan mihin ne riittävät.

Posted

Hytönen?

 

:)

Ei se oo Hytönen vaan ihan vain joku muu joka kirjoittelee samalta koneelta.

Posted

Männät sorviin, noin 6mm reunasta kohti keskustaa 2-3asteen kulmassa lastua pois kunnes ollaan sopivassa syvyydessä vrt. männän laen paksuus.Loppu lastu laen suuntaisesti, yllättävän paljon saa tilavuutta lisää palotilaan tuolla keinolla. Jos palotilat eivät ole kairattu aivan putken reunoja myöden (tyyliin Bergin semi-hemi) niin squish/dekki jää vielä palotapahtuman kannalta toimivaksi. Liian suuri dekki tosiaan lisää nakutusherkyyttä ja hidastaa palorintaman etenemistä -> huono polttoainetalous tulee vielä kylkiäiseksi. Kartiomainen dekki on yleisesti käytetty keino ilokaasu- ja ahdetuissa moottoreissa rauhoittaa palotapahtumaa ilman että paljealueelta kohti varsinaista palotilaa suuntautuva virtaus huononee liikaa.

Virtaus parantaa merkittävästi pyörteilyä palotilassa ja sitä myöden palotapahtumaa-> tarvittavan sytytysennakon määrä pienenee.

Laita palotiloista kuva niin nähdään olisiko niissä jotain helposti muutettavissa...

 

Pikaisesti Pipemaxilla laskettuna 86a ajoitettuna nollaan ko. moottorin spekseillä

DCR välillä 8.25 - 8.59 osui ikkunaan jossa 98E vielä toimisi.

Mekaaninen puristussuhde 9.6-10.00, laskennallinen ero 9.0 ja 10.0:1 puristussuhteen

välillä tehossa noin 5hv eli hirvittävän suuri.     

 

 

Olisit vaan wp tehnyt uuden postauksen etkä editoinut vanhaa, kun tuli noin paljon uutta tietoa (tuota pipemax juttua en ainakaan huomannut aiemmin). Meinasi nimittäin jäädä hyvää tietoa huomiotta, kun editoinneista ei tule topikkiin "lukemattoman leimaa";)

Posted

Mäntien sorvaaminen tulee kyseeseen silloin kun moottorin suunnittelu lähtee alusta alkaen. Sylinterikannet on koneistettava palotilaltaan (sivuprofiililtaan) kartioksi ja hieman puolipalloksi, sen jälkeen mäntä voidaan sorvata laeltaan kuperaksi joka on palotilan muotoinen. Sehän edellyttää sitä, että mäntä nousee ennen laen sorvausta reilusti sylinteriputken yli. Vakiomitoituksillahan tasalakinen mäntä jää n. 1,3mm s.putken yläreunan alapuolelle ( paitsi 94 s.putkilla jotka ovat 1,5mm. pienempiä s.putkia pidemmät. VW Kuplan vakiomallin männissä ulkoreunojen sorvaaminen ei onnistu kuin pari milliä koska ylimmän mr.uran ja laen välin pitää jäädä vähintään 5-6mm.

Joten helpoin ja paras tapa jos käytetään vakiomallin mäntiä on nostaa mäntä s.putken yläreunan tasalle ja tehdä palotila syl.kanteen.

Posted

Männät sorviin, noin 6mm reunasta kohti keskustaa 2-3asteen kulmassa lastua pois kunnes ollaan sopivassa syvyydessä vrt. männän laen paksuus.Loppu lastu laen suuntaisesti, yllättävän paljon saa tilavuutta lisää palotilaan tuolla keinolla. Jos palotilat eivät ole kairattu aivan putken reunoja myöden (tyyliin Bergin semi-hemi) niin squish/dekki jää vielä palotapahtuman kannalta toimivaksi. Liian suuri dekki tosiaan lisää nakutusherkyyttä ja hidastaa palorintaman etenemistä -> huono polttoainetalous tulee vielä kylkiäiseksi. Kartiomainen dekki on yleisesti käytetty keino ilokaasu- ja ahdetuissa moottoreissa rauhoittaa palotapahtumaa ilman että paljealueelta kohti varsinaista palotilaa suuntautuva virtaus huononee liikaa.

Virtaus parantaa merkittävästi pyörteilyä palotilassa ja sitä myöden palotapahtumaa-> tarvittavan sytytysennakon määrä pienenee.

Laita palotiloista kuva niin nähdään olisiko niissä jotain helposti muutettavissa...

 

Pikaisesti Pipemaxilla laskettuna 86a ajoitettuna nollaan ko. moottorin spekseillä

DCR välillä 8.25 - 8.59 osui ikkunaan jossa 98E vielä toimisi.

Mekaaninen puristussuhde 9.6-10.00, laskennallinen ero 9.0 ja 10.0:1 puristussuhteen

välillä tehossa noin 5hv eli hirvittävän suuri.

 

Pikasesti mittaamalla männänlaki ois 8,5 mm paksu, eli varaa ois tehdä palotilaa mäntään. Toki silloin nää männät ei ois käyttökelposet evo2 jne.malleissa mut eihän niitä ees tuu jos tästä tulee hyvä...

Paljonko noita pitäs sorvata? ja tärkeämpi tieto ois se ero mikä tulee männänmuotoilulla vastaan jättidekki? Jos tuossakin ero on luokkaa 5hv/ litra satasella niin ei taida kannattaa... Bensajäähdytyshän on jees vai kui?

Posted (edited)

Yksi tuollaisilla "viistotuilla" männillä muutettu moottori menee kevään mittaan nippuun ja päätyy ehkä rullille, verrokiksi on 

kaksi aiemmin tehtyä samanlaista moottoria tasapäisillä männillä, samalla dekkikorkeudella mutta noin 12,3:1 puristuksilla.

Nokka-akseli on kaikissa +-4 asteen sisään @0,050", samoin nokkien välinen kulma mutta nostoissa on hieman eroa.

Valitettavasti ei ilmajäähy mutta mitoiltaan ja palotilaltaan hyvin saman kaltainen (2 venttiiliä/syl/yhdessä rivissä sekä amme/wedge- palotila).

Kyseisen moottorin kantta oli aiemmin "paranneltu" +2/+3mm isommilla venttiileillä sekä tolkuttomalla madalluksella (13,7:1) mutta työ oli jäänyt vähän vaiheeseen, virtaus ei kasvanut enää 8,5mm noston jälkeen lainkaan ja vastasi huippulukemiltaan vakio kantta :)

 

Kankilaakerin vaurion korjauksen yhteydessä kanteen tehtiin pieni päivitys, imukanavan sisämutka muotoiltiin ja lattiaa levennettiin

hieman ja "blendattin" istukkaan sekä imukanavan ylävirtaan. Muutoksen johdosta kansivirtaus kasvoi +30hv välillä 8,5mm - 14,0mm

joten puristussuhdetta oli pakko saada laskettua jollain tavalla joten päädyttiin mäntien sorvaukseen aiemmin mainitulla tavalla.

Männän laen paksuudeksi jäi 5mm keskeltä mitattuna, palotila kasvoi noin 5cc jota ei tarkistusmitattu, toki muutos laskettiin ennen koneistusta.                    

 

Toivottavasti päästään dynoon, teho/vääntölukemista on jo jonkinmoinen visio mutta enemmän kiinnostaa miten sytytysennakon

sieto/tarve muuttuu eri kuormitusalueilla ja joutuuko seosta muuttamaan rikkaammalle/laihemmalle noihin kahteen verrokkimoottoriin nähden. Turhan harvoin tarjoutuu tällaista mahdollisuutta vertailutestiin

Edited by wp
Posted (edited)

Pikasesti mittaamalla männänlaki ois 8,5 mm paksu, eli varaa ois tehdä palotilaa mäntään. Toki silloin nää männät ei ois käyttökelposet evo2 jne.malleissa mut eihän niitä ees tuu jos tästä tulee hyvä...

Paljonko noita pitäs sorvata? ja tärkeämpi tieto ois se ero mikä tulee männänmuotoilulla vastaan jättidekki? Jos tuossakin ero on luokkaa 5hv/ litra satasella niin ei taida kannattaa... Bensajäähdytyshän on jees vai kui?

 

Laita nyt vaikka kuva palotilasta, 15cc lisää tilavuutta minkä tuo nokka-akselivalintasi vaatii on kyllä tekemisen takana....tämä antamallasi 40cc palotilalla ja muut mitat arvion pohjalta 1.5mm dekkikorkeudella.  

Edited by wp
Posted (edited)

Mäntien sorvaaminen tulee kyseeseen silloin kun moottorin suunnittelu lähtee alusta alkaen. Sylinterikannet on koneistettava palotilaltaan (sivuprofiililtaan) kartioksi ja hieman puolipalloksi, sen jälkeen mäntä voidaan sorvata laeltaan kuperaksi joka on palotilan muotoinen. Sehän edellyttää sitä, että mäntä nousee ennen laen sorvausta reilusti sylinteriputken yli. Vakiomitoituksillahan tasalakinen mäntä jää n. 1,3mm s.putken yläreunan alapuolelle ( paitsi 94 s.putkilla jotka ovat 1,5mm. pienempiä s.putkia pidemmät. VW Kuplan vakiomallin männissä ulkoreunojen sorvaaminen ei onnistu kuin pari milliä koska ylimmän mr.uran ja laen välin pitää jäädä vähintään 5-6mm.

Joten helpoin ja paras tapa jos käytetään vakiomallin mäntiä on nostaa mäntä s.putken yläreunan tasalle ja tehdä palotila syl.kanteen.

 

Tässä haetaan nyt juuri käänteistä ratkaisua eli lisää palotilaa pilaamatta ns. squish band- aluetta joka jää männän laen ja kansitason väliin.

Kansitaso pysyy suorana, mäntä kovertuu loivasti kunnes viiste on yli palotilan tasopinnan ja sen jälkeen voi jyrkentää tarvittaessa kulmaa

mikäli palotilan tilavuuden kasvattaminen sitä vaatii niin kuin viestiketjun aloittajan tapauksessa. Jos männän laki on todella 8.5mm paksu

niin palotilan kolo keskellä männän lakea voisi olla 2,5mm syvä. Tämän moottorikombinaation lähtökohdat ovat.... hankalat.  

Edited by wp
Guest pitkäpoika
Posted

Mulla on juuri sama ongelma mutta hitsautan tavaraa lisää siihen palotilan tasopintaan ja putken alle noin 4-5 mm.palotila tällä hetkellä hiukan alle 32ml. Pitäis saada ainakin 20 ml lisää.

Posted

Mulla on juuri sama ongelma mutta hitsautan tavaraa lisää siihen palotilan tasopintaan ja putken alle noin 4-5 mm.palotila tällä hetkellä hiukan alle 32ml. Pitäis saada ainakin 20 ml lisää.

 

http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/33-talleissa-tapahtuu/page-8?do=findComment&comment=200367

 

Varaudu siihen että kannet koneistettava vähän joka suunnasta ja istukkarenkaat menettävät kutistesovitteensa

Linkin kannet on hitsannut henkilö joka tekee/teki sylinterinkansien korjaushitsauksia päätöikseen.

Guest pitkäpoika
Posted

Kyllä ne joutuu käymään läpi kokonaan. Vaihdetaan samalla vähän isommat venttiilit.

Posted

Tuossa olisi varmasti kyllä varaa palotilaa muotoilla joka auttaisi myös dekkiongelman kanssa. Tuohon piirtää vaikka sylinteriputken sisältä ääriviivat, lähelle em. putken reunaa sitten sopivassa kulmassa venttiilien reunoilta viistäen ja sitä muotoa noudattaen avartaa ikäänkuin kahdeksikon muotoiseksi? Jos em. porttaus riittäisi niin sytytystulpan vastapuolen voi ymmärtääkseni jättää semmoiseksi kiilaksi, niinkuin nyt tulpan kohdalla.

 

...ainakin tuo palotilan porttaus kannattanee tehdä imu- ja pakovenan sivuille, avartaa ne samaan kulmaan kun ylä- ja alapuolellekin. Mutta pelkästään siitä ei mahda paljoa tilavuutta vielä tulla lisää.

 

Kuvassa näyttää muuten siltä kun olisi plaanattu ihan pirusti mutta ei siinä silloin enää 40cc:tä olisi :) Lienee syytä myös testata irtonaisella sylinteriputkella että ei kanna sylinteriputken ensimmäiseen jäähdytysripaan, ja jos kantaa niin siirtää sitten vaan lohkon ja pytyn välistä shimmit kannen puolelle kuparisina.

Posted

tommoset palotilat ja vieterit.

 

Eli lähes koskemattomat palotiloiltaan nuo Street Eliminatorit, kyllä noihin saa suhteellisen hyvin vielä tilavuutta.

Käy vaikka vilkaisemassa mallia CB.n sivuilta 044 CNC- kansien palotiloista niin näet mitä niille voi vielä tehdä.

Komppaan tässä Puawoa, arviolta 3-4mm väliin saattaapi olla lastua otettu

Posted

Onko noissa Volvossa ja Golffeissa saman tyyliset venttiilikoneistot kuin kuplassa (liikkuvien osien painot)?

ei oo. volvon vinomoottori ja golfin 8v on paininkuppi venttiilinpäässä mihin nokkaakseli painaa suoraan, eli ei oo keinuvpipuja ja tikkuja nii ku kuplan moottorissa on.

  • 1 year later...
Posted

Paljonko mahle 94mm vw takomännässä on varaa sorvata kestävyyden kärsimättä?

 

Pitäisi saada n.5-7cc lisää palotilaan tilavuutta enää valmiisiin kansiin koskematta ja dekkikorkeutta pilaamatta.

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...