peruskallio

Se vauhtipyörä on ollut irti ainakin 4 kertaa sen jälkeen kun tapit asennettu. Tulleet joka kerta senverran kun ovat mahtuneet tulemaan. Hakkasin ne takaisin pohjaan, tilaa on nyt.

Tässä syypää taitaa majailla. vauhtipyörän "O"-rengas. Tämä siis tavan o-rinkula joka leikkaantunut väliin, eikä se sellainen hiilirinkula mikä ennen ollut käytössä. Vartavasten hain tämän osakaupasta, katseltiin tavan O-renkaita, joita en huolinut. Tämä oli kuulemma jäänyt jostain sarjasta yli ja olikin erivärinen kuin ne irrallaan myytävät. No näemmä leikkaantunut väliin ja lopputulos sitten edellä kuvailtu, eli vauhtipyörä jäänyt kantamaan tätä vasten, tai tapit syystä tai toisesta niin ulkona että ei kiristynyt kunnolla.

Hetki meni, että sai motivaation tutkia. Kone irti ja vika löytyi helposti, vauhtipyörä on irti. Pultin kokeilin ennen kasausta kiristää ja törmäsi tappeihin, nyt pultti ainakin niin lujaa kiinni, ettei käsin tai pihdeillä aukea (hylsy hukassa), mutta pyörä pultin alla kolisee miten tahtoo... Saas nähdä joutuuko purkamaan koko koneen. Edit. Hylsy löytyi ja pultti tosiaan törmää tappeihin. Mutta vauhtipyörä ei kiristy väliin, eli tapit liian ulkona. Itse olen nuo tehnyt, piukalla toleranssilla. Jouduin kalvamaan tappien reiät suuremmiksi jotta sain kampiakselin ja vauhtipyörän sopimaan toisiinsa. Voivatko tapit uida ulos? Katsoin kyllä alunperin konetta kasatessa, että tapit jäivät vauhtipyörän pinnan alapuolelle varmaan millin. Nooh, oppia ilä kaikki... Onko enemmän harrastaneilla vastaavia kokemuksia? Omaan piikkiin tämäkin menee kun moista ei tullut mieleen tarkastaa. Voikohan tappien alla oleva ilma painaa ne ulos? Painoin tapit kampi kylmänä paikalleen, eihän ne ihan koko reikää niiden alla täytä ja sinne täytyi jäädä ilmaa. Kun se nyt lämpenee koneen mukana lähemmäs tai yli 100 asteeseen, voisiko se ulostaa tapit? Vauhtipyörä ollut nyt irti useamman kerran ja nyt tuli eteen tilanne että pyörä ei enää ihan kiristynytkään... Ei oikein muutakaan teoriaa tule mieleen.

Pilkunviilausta, mutta ilmoitus ei kerro että volkkari liikkuu myös ajassa; Last road inspection at spring 2105

Samaa murhetta. Alkuun sorvasin laipasta pois minkä uskalsi, ei apuja. seutaavaksi syvensin laakeripesää ja otin vastaavasti toisesta pinnasta pois, auttoi hetken. Lopullinen ratkaisu ongelmaan löytyi kun jatkoin akselia missä ratas kiinni, minkä päästä siis solenoidi painaa. Muistakseni 6mm lisää akselia päähän ja nyt Ratas pitää! Siellä oli keskiöreikä alkuperäisessä akselissa, pronssista tein akselinpätkän jonka rympällä keskiöreikään ja loppu samaa halkaisijaa kuin alkuperäinen akseli. Olisiko 6mm tullut jatkoa alkuperäiseen verraten. Toimii. Ratas on lepotilassa vajaan pari milliä irti vauhtipyörästä ja tulee pyörälle melkein koko leveydeltään. Rele piti laittaa startin väliin, ei jaksanut enää vetää solenoidia alkuperäisillä sähköillä niin ulos, että startti olisi lähtenyt pyörimään.

Mun vatupassissa ei ainakaan ole astenäyttöä, eikä se ole verstaalla missä autoa laitetaan. Älypuhelin on taskussa ja siinä on... (Ps. En ostanut luuria kulmien säätöä varten) Kai sitä saa helpoimman kautta mennä jos haluaa?

I-phonessa on kompassin yhteydessä vatupassi. Näyttää ihan asteita, mihin suuntaan vain haluaa. Melko tarkkakin mielestäni, ei tarvitse edes sovellusta ladata. Muista älylaitteista en osaa sitten sanoa, mutta löytynee sovelluksia joka lähtöön

Jos löytyy tarpeeksi jykevä vastus, on tuohon sireeniin varmasti paras ratkaisu. Jos vastus hajoaa, ei mene jännite läpi. Näissä diodeissa on vaarana että hajotessaan menee täysi jännite sirralle. Diodit voi laittaa vastuksen jälkeen varmuudeksi jos haluaa. Tavan diodit ovat lähes ilmaisia, zeneri maksaa jotain, mutta tuskin paljoa. Vähemmällä tinaamisella pääsee zenerin kanssa, laitoin nuo tavan diodit esimerkkinä vain selittääkseeni miten asia toimii. Joku viisaampi voisi selittää mitä tehonkestoa vaatii jos laittaa pelkän zenerdiodin (diodeita)? Eikös se tee omalla tavallaam oikosulun ja lämmittää johtoja ym. Sitten sen mukaan? Itse olen aina käyttänyt vastusta sarjassa ja diodia vain varmistuksena herkässä paikassa. Mitä ulosantiin tulee, menee omaan tietämättömyyteen, jotain tarttunut korvantaakse perusteista, mutta niin vähän näitä käyttänyt ja opiskelusta niin kauan ettei osaa vastata kattavasti tai kansantajuisesti.... Tavan pii diodi nyt kuitenkin tarvitsee 0,7 volttia jännitettä muuttuakseen johtavaksi. Pistetään monta pötköön ja tarvittava jännite nousee aina tuon 0,7 volttia. Sitten tämä pötkö rinnan kuorman kanssa ja kaikki mikä menee yli diodien yhteenlasketun kynnysjännitteen yli menee suoraan "maihin". Zenerdiodi on toisin päin mitaten kuin tavan diodi, mutta tavallisen diodin estosuuntaan on määrätty kynnysjännite jonka ylittyessä muuttuu johtavaksi. Siis helpoiten selitettynä sen sisällä on valmiina pötkö noita tavan diodeita. Ei ole, mutta toimii kuten olisi. Tekevät siis saman asian vähän erilailla totutettuna. Virtaa ei näiden kanssa tarvitse sinällään tietää,ei vaikuta (ainakaan vw asioissa merkittävästi) jännitteeseen diodien jälkeen ja syöttöjännitekin voi olla diodin kestorajoissa mitä vaan. osien pitää vain kestää se teho mitä niistä läpi menee, joka ilman vastusta lienee huomattava? Tähän voisi joku lukeneenpi kommentoida, itseäkin kiinnostaa....

Diodin kynnysjännite on 0,7 volttia, niitä sarjaan plus ja miinusjohdon väliin niin monta kun on tarpeen ja johtavat kynnysjännitteen yli menevän osan maihin. Tehonkesto pitää vain olla riittävä. Edit. Eli tässä tapauksessa 10 (pii) diodia = 7 volttia ja loppu "häviää" Zenerdiodi sama asia kuin tavan diodit sarjassa, siinä on vain ennalta määrätty tuo kynnysjännite. (Tosin estosuuntaan, toisinpäin toimii kuten tavan diodi)

Veit sanat suustani. Tehnyt jonkun kerran mieli luovuttaa mutta kun leikkiin lähtenyt niin... Kai sitä on peiliinkatsomisen paikka, ei tässä ketään muutakaan voi syyttää kuin itseään. Onneksi en ole tämän harrasteen kanssa yksin, kaikki tuttuni jotka ovat tähän lajiin lähteneet ovat menettävät suurimman osan rahoistaan ja vapaa-ajasta sormet rasvassa jossain pimeässä tallissa:)

Olihan tämä ajossa taas sen pari viikkoa. Alkoi pikkuhiljaa pitämään kovenevaa kolinaa. Ei alkuun päässyt kiinni kuuluuko laatikosta vai moottorista joten päätin ajaa vian ulos. No nyt kolina onkin sitten jo sen kuuloista että tallitonttu hakkaa vasaralla koneen kylkeen. Ölynpaineissa ei muutosta, nokka näyttää (sen mitä alapuolelta pystyy tähystämään) ehjältä ja vauhtipörässä ainakin asetelma kiinni, mitä nyt startin reiästä pystyy kurkkimaan. Venakoppien alla kaikki kiinni ja jouset ehjät. Vahva epäilys olisi kiertokangen jomman kumman pään laakeri, mangneettiin ei ollut oikeastaan mitään tarttunut ja paineet öljyssä ennallaan, joten oma arvaus olisi männän päässä. uomenna viisaampi kun saa autosta peräpään irti ja tulpat käsiin, pääsee sitten männän päältä tunnustelemaan. Säästyisi nyt edes koneen halkaisulta... Ehdin jo elättelemään toiveita, että nelosvaihteen poishyppiminen olisi ainoa ongelma, jonka kanssa pitää vaan elää, kun ei kertakaikkiaan jaksa laatikon kanssa enää jumpata yhtään.

Vastajyrsintää yritetään käyttää aina kun mahdollista, myötään vetää jysimessä pöydästä löysät pois ja jälki sitten terän hajoamista tai muutenvaan kamalaa. Tämä siis isojen terien kanssa, pienillä ei kauheasti väliä, tai riippuu tietysti koneen tukevuudesta (massasta) Eiköhän se sama päde piedessäkin mittakaavassa, jos jaksaa pitää käsin vastaan ettei ala haukkaamaan niin ei mtn väliä.

Joskus takkusin vinkun terien ja alumiinin kanssa. Sain käsiini terän joka muistuttaa kuvassa toista oikealta. Menee kuin veitsi sulaan voihin. On kuulemma tarkoitettu alumiinille ja messingille. Kaikki tiheämmät terät vaan tukkeutuneet. Jyrsimessä samaa ulostulo-ongelmaa ollut kun yrittää ahnehtia vähän huonosti leikkaavalla terällä liian vahvaa lastua. Luulen että johtuu terän taipumisesta, terä alkaa vääntyilemään istukassa ja nitkuttaa itsensä ulos. Urathan ovat tuhon suuntaan jotta lastu tulisi ulos, eikä pakkautuisi terän ja leikattavan materiaalin väliin. Jos jotain ohutta holkkia hinkkaa ei olisi väliä, mutta tässäkin tapauksessa leikkuu ei mene kokonaan läpi ja erikätisellä nousulla lastut olisivat siellä pohjan ja terän välissä. Edit. Tässä terä jonka oikeasti haluat. http://www.motonet.fi/fi/tuote/781726/Ruko-kovametalliviila-alumiinille-sylinterimalli-60mm

Moottoriöljyt sieltä levystä siis löytyi, nyt uusi stefa ja pohjassa asti. Samalla mittailin ajatuksen kanssa ja jos sitä ei pohjaan paina, jää satavarmasti vauhtipyörän pyöristyksen päälle. Asentajan virhe (siis oma moka) oli siis tämä. Oli tuo shimmauskin mielessä, mutta pitää kytkin kyllä ilmankin. Joskus shimmailtiin kaverin levyä ja jotenkin sitä prässissä paineltiin ja mittaria tuijotettiin, mutta kumpikaan meistä ei enää muistanut mitä piti tehdä. Jätin tekemättä kun öljyä sieltä löytyi ja syy luistoon selvisi. Vaikuttaako tämä nyt jotenkin siihen että se nelosvaihde ei uudellakaan laatikolla tahdo pysyä päällä? Kiihdyttäessä ei murheita, eikä oikeastaan laatikon ollessa kylmä. Kun ajaa jonkinaikaa, laatikko lämpiää, hyppää pintakaasulla nelonen pois, hieman pamahtaen, mutta ei yhtään niin väkivaltaisesti kuin ennen... Öljynä laatikossa on redlineä.

Se on kokonaan eri laatikko.

Tämäkin nitkahti tallista vielä tänä kesänä ulos. "uusi" laatikko, tuntuisi taas hylkivän vähän nelosta... Kakkonen sentään pysyy silmässä ja nelonenkin suurimman osan aikaa. Pitää koettaa keppiä ropata, mutta tiedän sen olevan turhaa, kyllä siellä liikerataa rittää kun saa kepistä vedettyä takapenkin penkin alla olevan nivelen auki. (Irti) Olisiko tampereella joku joka osaisi auttaa, Loota paikallaan? parin pitkän päivän homma oli toi rysä taas kasailla, etten ole kyllä enää purkamassa. Äänimaailma hiljeni kummasti uudella ahtimella, dumppi vaan jumitti illan koeajolla, oli ahdot vähän hukassa, mutta kotona laitoin sen liikkumaan ja tänään pääsee sitten kokoeilemaan löytyykö päälle bar.

Kyllä sen kartiokkuus pitäisi ihan silmällä nähdä http://www.voiteluosa.fi/vastaventtiili-vpkmrvs4-p-1118.htmltuossa esimerkki samanlaisesta kierteestä. Ei paljoa mutta huomattavasti. Mitä mittaan tulee, taitaa työntömitta olla virallisin nimi. Mauser on mittojen valmistaja ja jäänyt ilmeisesti siitä käyttöön:)

Hiekkapuhallus voisi olla ratkaisu. Ei tosin millään teollisuuslaitteella, että jää jotain hitsattavaakin

Jos sytkä on säädöissään pakoputkeen vuotaa jostain ilmaa, tai sitten koneesi käy vaarallisen laihalla. Näkeekö nykyisellä bensalla tulpista enää mitään seoksesta? Onko venttiilivälykset tarkastettu? Kait se vuotava pakoventtiili saman ilmiön saa aikaan, kuin että vuotaisi tiivisteestä.

Ahtimen voisi mielikuvitusta käyttämällä saada paikalleen konetta irroittamatta. Mekaanisen judsonin ainakin. Varmaan halvemmaksi silti tulisi irroittaa se kone ja vaihtaa kannet ja nokka.

Lähtisin vikaa paukkumiseen etsimään pakoputken puolelta. Imuvuoto yleensä nostaa tyhjäkäyntiä, ei niinkään aiheuta pukessa paukkumista. Kokeile alkuun kädellä vuotaako joku putken tiiviste. Sytkä on sitten toinen paukkumisen aiheuttaja, kärkiväli kulunut liian pieneksi ja alkaa paukkumaan. Tulee lopulta kyllä ilmi kun ei tahdo enää käyntiin lähteä.

Lähtee ilman kopan irroitusta, ota 36mm hylsy, työnnä se kopan takaa sinne ropellin keskelle ja koeta avata ruuvi. Jos hihna ei pidä tarpeeksi hihnapyörä irti ja muistaakseni akselissa avainväli mistä voi pitää kiinni. Neljä pultiia mitkä pitää sen pyöreän osan puhallinkopassa (jossa pulteille korvat) auki, Jätä se ropelli sinne kopan sisään kolisemaan ja pura mitä tarvitsee että saat laturin käsiisi. Omassa erilainen imusarja ja sain laturin käsiini ilman lisäpurkua. Vakiosta en ole varma.. Jos et saa pyörää kopan sisällä irti purkaisin ekana laturinjalan ja imusarjan pois tieltä, eikö se sieltä ulos tule niinkin, ilman kopan irroitusta... Säästyy luukun irroitukselta ja termostaatin kanssa taistelulta täten.

Se puolikuu on siis kiila. Samanlainen on hihnapyöränkin päässä. Tuskin se sieltä mihinkään tipahtaa, mutta pitää olla siellä kun laittaa kasaan! Muutoin ropelli voi pysyä paikallaan vaika laturi pyörii! Ei ole mielestäni hankala homma, tosin itse tehnyt operaation vain hiljattain pöydällä avatuille osille, eli aukesivat paikallaan suhteellisen helposti. Se ropelli ei ole laakeroitu mihinkään muuhun kuin laturiin. Samanlainen akselintynkä tulee ulos hihnapyörän ja ropellin päästä. Edit. Tässä kuva hilppeistä millä ropelli kiinni, puolikuu on siis laturin akselin ja tuon osan välissä missä kaksi tasaista sivua (näkyy kiila-ura ja mutteri samassa osassa kiinni)Siihen tulee sitten ropelli ja sen päälle vasta mutteri millä ropelli kiinni. Osa jää alkseliin kun ropellin mutteri avataan, eli pitää huolen että se pysyy paikallaan niin puolikuu on turvassa. http://www.aircooled.fi/tuote/577/tuulettimen-asennussarja-t12

Ja vieläpä halutessaan langattomasti bluetoothilla. Applen tuotteisiin ei taida (ainakaan kun itse aiemmin selvittelin) softaa löytyä.

Voihan tuon ulosvetäjän itse askarrella, tuolla diy työkalut osiossa on tälläinen näkemys aiheesta http://www.volkkaripalsta.com/keskustelu/topic/10153-diy-työkalut/page-2 Pumpun koko=rattaan pituus eli 26mm pumppu kyseessä, en tiedä onko valmistajakohtaisia eroja halkaisijoissa.