Puuhapallo -77

[Kharon]

Eikös tämä muuttunut ja uudet prosenttirajat ovat alempana, muistaakseni vain 10%?

 

Nimim, kiire 2v sitten saada KG muutoskatsastettua vanhoilla säännöillä.

 

Dynolapulla toki saa mitä haluaa, mutta  sitten on teho rekisteriotteessa merkittynä ja sitä ei saa ylittää (laillisesti). Toki väännöstä ei puhuta mitään ja pallokeulakin pitää enemmän väännöstä kuin tehosta, joten voipi kasvattaa tilavuutta varsin huoletta ja teho pysyy sallitussa rajoittamalla kierroksia.

 

Koitin Trafin sivuilta tarkistaa mutta edes Google ei löydä yhtään mitään auton moottoreihin kuuluvaa enää, ilmailua ja veneitä kyllä löytyy. Kosmista.

[-tipi-]

https://www.finlex.fi/data/normit/42527/TRAFI_66404_03_04_03_00_2015_FI_Auton_ja_sen_peravaunun_rakenteen_muuttaminen.pdf

[metake]

Eikös tämä muuttunut ja uudet prosenttirajat ovat alempana, muistaakseni vain 10%?
 

Dynolapulla toki saa mitä haluaa, mutta  sitten on teho rekisteriotteessa merkittynä ja sitä ei saa ylittää (laillisesti). Toki väännöstä ei puhuta mitään ja pallokeulakin pitää enemmän väännöstä kuin tehosta, joten voipi kasvattaa tilavuutta varsin huoletta ja teho pysyy sallitussa rajoittamalla kierroksia.

Ei ole rajat muuttuneet, edelleen mennään 20/25% mukaan.

Tehon rajoittaminen kierroksia rajoittamalla ei kelpaa. Virittämisestä rekisteriotteeseen merkityn tehon yli on monta tulkintaa. Joitain vuosia sitten Trafin tulkinta oli että vaparia saa virittää 7kg/kw rajaan saakka, myös muutos katsastetuissa, en tiedä tämän hetken tilannetta.



Sent from my iPhone using Tapatalk

[-tipi-]

Moottorin vaihtoon rinnastetaan myös:

a) sylinterinkannen vaihtaminen toisenlaiseen;

b) moottorin iskutilavuuden suurentaminen, jos iskutilavuus suurenee alkuperäiseen verrattuna yli 10 %; ja

c) ahtimen tai ahtoilman jäähdyttimen asentaminen tai ahtimella varustetun moottorin muuttaminen.

 

Varmaankin haetaan sitä, jos vaihdat yli 10% isommat pytyt ja männät -> koko moottorista menee %

 

Eikös tämä salli vapaastihengittävän virittämisen sinne 7kg/kW rajalle:

 

2.2 Moottorin muuttaminen

Muun kuin ahtimella varustetun moottorin muuttaminen vaihtamalla kaasutin, asentamalla polttoaineen suihkutuslaitteisto tai muuttamalla sitä, muuttamalla sytytyslaitteistoa, muuttamalla puristussuhdetta, muuttamalla moottorin ohjausyksikön ohjelmistoa, vaihtamalla nokkaakseli, muuttamalla venttiilikoneistoa ja siihen liittyviä kanavia sekä vaihtamalla imusarja ja pakosarja on sallittua ehdolla, ettei kohdassa 2.1 määrättyä ajoneuvon omamassan ja moottorin nettotehon suhdetta aliteta.

 

Jos moottoriin on tehty alkuperäistä tehoa ilmeisesti lisääviä muutoksia, on muutetun moottorin tehosta esitettävä tehonmittaustodistus. Tehonmittaustodistusta ei vaadita, jos kaasutin tai kaasuttimet korvataan polttoaineen suihkutuslaitteistolla, minkä katsotaan lisäävän moottorin tehoa 10 %. Tehonmittaustodistusta ei myöskään vaadita, jos moottorin iskutilavuutta muutetaan. Tällöin moottorin tehon katsotaan muuttuvan iskutilavuuksien suhteessa.

 

Eli kun mulla Juniksessa on papereissa 1493cc (69x83) moottori, voin leimata sen max x1,25=1866cc, käytännössä 1835cc (69x92) pyttysatsilla, jolloin katsotaan koko moottori vaihdetuksi ja tehon kasvaneen iskutilavuuksien suhteessa, eli tehonmittausta ei tarvita (vai pitäisikö kertoimena olla tehonlisäyksen 20%? Jolloin max tilavuus olisikin 1792cc). Tämän jälkeen voin virittää ko. moottoria nokka-akselia ja kansia vaihtamalla/muokkaamalla (ei venttiilimäärän lisäystä = kannen vaihto erityyppiseksi), tuplakaaserein ja viripakosarjoin rajalle 7kg/kW, eli (1150kg/7kg/kW=) 164kW saakka. 

Edited February 25, 2019 by -tipi-
boldattu mietintö lisätty

[hpa]

Siis ensin vaihdetaan moottori suuremmaksi ja katsastetaan.Sitten moottoria muutetaan tehokkaammaksi.

[MicaL]

Nyt ihan teoriapohdintaa. Jos haluan yli kahden litran koneen, niin pitääkö se tehdä mallisarjan kahden litran koneesta vai voinko tehdä sen esim 1,6 litran koneesta? 

 

Tarkoitus oli vaihtaa kiinteät moottoripellit T1 tyyppisille koneille sopiviksi, jolloin uudemmat kaksilitraiset koneet eivät sellaisinaan enää sopisi.

 

Voin myös olla ihan hakoteillä ajatuksieni kanssa kun en noita eri moottoriversioita tunne lähes laisinkaan. 

 

 

[metake]

17 minutes ago, MicaL said:

Nyt ihan teoriapohdintaa. Jos haluan yli kahden litran koneen, niin pitääkö se tehdä mallisarjan kahden litran koneesta vai voinko tehdä sen esim 1,6 litran koneesta? 

 

Voi tehdä. Sen voi halutessaan tehdä vaikka jostain ihan muusta koneesta, siis ihan muun merkkisestäkin.

[MicaL]

Kuten kuvasta näkyy, niin hanke on edennyt aimo harppausen sitten viime postauksen reilun vuoden takaa 😄

 

Mitenköhän tuon 25 vuotta seisoneen arpalaatikon kanssa tulisi menetellä?

Heittääkö suosiolla sivuun ja hankkii toisen toimivaksi todetun käytetyn tilalle vai tekeekö jonkinlaisen pintapuolisen elvytyksen vai

antaako jonkun asiansa osaavan katsoa hieman tarkemmin ja korjata mitä pitää?

 

Ihan tuollaisena en sitä viitsisi kuitenkaan paikoilleen laittaa, mutta mitään yltiökallista remppaakaan en siihen haluaisi teettää.

Taitaa jo muutamalla satasella saada suht. toimiviakin laatikoita alan harrastajilta...

 

 

[Kemin Karavaanari]

Tähänkin varmaan löytyy niin monta mielipidettä kuin harrastajaakin.

 

Itse lähtisin siitä että kokeilisit meneekö vaihteet päälle, pyöriikö laatikko hyvin ja miltä öljyt näyttävät. Tuurilla tiivisteiden vaihto ja maalaus voi olla riittävää. IRS laatikon vaihto ei ole myöhemmässäkään vaiheessa älytön rasti ku auto pysyy renkaillaan eikä purata jarruja. Koneen irroituksen tietysti vaatii.

 

Pahimmillaan ostat toisen laatikon joka on nykyistä huonompi.

[KimmoH]

Tuossahan tuo aski on helppo testata. Ei muuta kuin pyörimään ja kokeilemaan vaihteet läpi ja vähän korvalla kuuntelee. Kaikki ne vanhat muutaman satasen lootat on arpoja 😉 Jos vaihteet menee päälle eikä pahemmin äännä, niin pesu ja siistiminen vain. Mulla on bussissa ollut jo useamman kesän yks arpaloota testissä, vaihdoin vain tiivisteet ja sillä on ajettu jo useampi kymppitonni. Vasemman puolen laakeroinnissa oli karvan verran välystä mutta aikani asiasta lueskeltuani totetesin että mennään vielä toleransseissa ja hyvin se on kestänyt.

[MicaL]

Jep. Sen verran alkutekijöissä tämä rakennelma, että mennään nykyisellä arpalaatikolla eteenpäin ja katsotaan tuleeko tulevaisuudessa tarvetta remontille tai toselle laatikolle.

 

Löytyisikö joltain lajitoverilta tuollaisia takakannakekumien kiinnitysrautoja (kuvassa nro 13) malliksi, myytäväksi tai vaihtoehtoisesti jonkinlaisia valmistusmittoja? 

 

Myös esim. mitta A tai B olisi vaihtoehto, silloin voisin itse nysvätä kiinnikkeet. Mittaaminen hieman haastavaa kun koko kiinnikehässäkkä on selkeästi vinossa runkoon nähden. Mitta A on rungon kiinnitysreikien etäisyys kumin keskireijästä. Tuonkaan mittaaminen ei kovin suoraviivaisesti onnistu. Toinen helpompi vaihtoehto olisi esim mitta B joka olisi kannatinraudan alapinnasta pystysuoraan runkopalkin alapintaan.

 

Pienellä etsimisellä en löytänyt kyseistä osaa osakauppiaiden valikoimista....

 

 

 

 

[Masa K]

Mulla B =12,5 cm  A= noin 9 cm 

[KimmoH]

Täähän on myöhäis pallis ja eikös takakannake ole alunperin erilainen kuin tuossa kuvassa oleva vai muutatko tarkoituksella takakannakkeen mallia ? Mulla olis tuolla varastossa irrallaan myöhäispalliksen orggis takakannake mistä saa kyllä ottaa mitat tai lainatakkin testiin.

[x-pj]

2 hours ago, KimmoH said:

Täähän on myöhäis pallis ja eikös takakannake ole alunperin erilainen kuin tuossa kuvassa oleva vai muutatko tarkoituksella takakannakkeen mallia ? Mulla olis tuolla varastossa irrallaan myöhäispalliksen orggis takakannake mistä saa kyllä ottaa mitat tai lainatakkin testiin.

Kyllä minulla oli juuri kuvien mukainen kannake 73 palliksessa type 1koneen perässä.

[KimmoH]

Mahtaako sitten nelkussa olla erilainen takakannake ? Mutta kyllä mulla nuo runkopalkkien reiät on ihan samassa linjassa myöhäisessä pallukassa. 

[x-pj]

35 minutes ago, KimmoH said:

Mahtaako sitten nelkussa olla erilainen takakannake ? Mutta kyllä mulla nuo runkopalkkien reiät on ihan samassa linjassa myöhäisessä pallukassa. 

Tietääkseni nelkussa on erilainen.

 

[Mikko S]

Meillä on 73 nelkussa vaimennuskumit lohkon ja koneen välissä ja tanko kovilla kiinnikkeillä rungossa.

 

[MicaL]

23 hours ago, Masa K said:

Mulla B =12,5 cm  A= noin 9 cm 

 Kiitos Masa mitoista. Noilla näyttäisi olevan aika lailla linjassa vaihdelaatikon etukannakkeen ja moottorin keskikannakkeen kanssa. Eli moottorihan ei ole läheskään vaakatasossa mutta kun takapään nostaa tuohon mittaan niin keskikannake ei ahdista ylös- eikä alaspäin.

 

Mielenkiintoista jos Kimmolla nuo reijät ovat vaakatasossa. Onko myös moottori vaakatasossa vai onko kannatinrauta tehty niin että se korjaa tuon moottorin kulman vaakatasoon nähden?

Itseasiassa mulla nuo kiinnitysreijät ovat aikalailla samassa linjassa kuin moottori ja laatikko.

 

Ostin  auton ilman moottoria ja oletin että siinä on ollut nelostyypin kone koska moottoripeltien aukko kiertää moottoritilan reunoilla ja on paljon isompi kuin type 1 koneelle.

Mutta rekisteriotteen mukaan moottori on ollut 1580 cc, eli onko edes sellaisia type 4 koneita vai onko siinä ollut type 1 kone jollain spesiaalipelleillä joilla tiivistynyt noihin type 4 reunoihin.

 

Kuten huomaatte niin olen aivan kuutamolla noista moottoreista ja niiden pelleistä 😄

Ja tuo kannatinrauta tuli irrallaan mukana, en tosiaankaan tiedä onko ollut alkujaan edes tässä autossa. Tarkoitus kuitenkin nyt tehdä moottoritilan uusi aukko type 1 koneelle.

 

 

 

 

 

 

[portu]

7 minutes ago, MicaL said:

 Kiitos Masa mitoista. Noilla näyttäisi olevan aika lailla linjassa vaihdelaatikon etukannakkeen ja moottorin keskikannakkeen kanssa. Eli moottorihan ei ole läheskään vaakatasossa mutta kun takapään nostaa tuohon mittaan niin keskikannake ei ahdista ylös- eikä alaspäin.

 

Mielenkiintoista jos Kimmolla nuo reijät ovat vaakatasossa. Onko myös moottori vaakatasossa vai onko kannatinrauta tehty niin että se korjaa tuon moottorin kulman vaakatasoon nähden?

Itseasiassa mulla nuo kiinnitysreijät ovat aikalailla samassa linjassa kuin moottori ja laatikko.

 

Ostin  auton ilman moottoria ja oletin että siinä on ollut nelostyypin kone koska moottoripeltien aukko kiertää moottoritilan reunoilla ja on paljon isompi kuin type 1 koneelle.

Mutta rekisteriotteen mukaan moottori on ollut 1580 cc, eli onko edes sellaisia type 4 koneita vai onko siinä ollut type 1 kone jollain spesiaalipelleillä joilla tiivistynyt noihin type 4 reunoihin.

 

Kuten huomaatte niin olen aivan kuutamolla noista moottoreista ja niiden pelleistä 😄

Ja tuo kannatinrauta tuli irrallaan mukana, en tosiaankaan tiedä onko ollut alkujaan edes tässä autossa. Tarkoitus kuitenkin nyt tehdä moottoritilan uusi aukko type 1 koneelle.

 

 

 

 

 

 

Taitaa reikä olla sama korissa, mut moottoripellit vaihtelee vain riippuen koneesta. 

[x-pj]

5 minutes ago, portu said:

Taitaa reikä olla sama korissa, mut moottoripellit vaihtelee vain riippuen koneesta. 

Selvennyksenä vielä: Palliksen type 1 koneessa on erilaiset moottoripellit kuin kuplassa.

[MicaL]

Ok, kiitos vinkeistä.

 

Nythän mulla ei ole mitään kiinteitä peltejä konehuoneessa eikä edes konettakaan. Ajattelin että tekisin konehuoneen siten että sinne voisi aikanaan heittää koneen jossa olisi takakannakkeelle kiinnitysreijät ja kuplan jäähypellit. Eli mahdollisiman yleispätevä asennusaukko johon löytyisi helpoiten sopivia moottoreita sitten kun sen aika koittaa.

 

Nyt mulla on yksi arpamoottori kiinni jossa paikka takakiinnikkeelle ja kuvan mukaiset pellit. Onko noita peltejä kovin monen mallisia riippuen koneen koosta ja vuosimallista?  Nythän kiinnostaa peltien erot vain tuossa tiivistyskohdassa jossa moottoripellit tiivistyvät tuleviin kiinteisiin pelteihin.

 

Mulla on ylimääräinen varhaispalliksen irrotettava takapelti joka ainakin silmämääräisesti sopii aika hyvin tuon koneen takaosaan kun sitä kokeilin.

 

Eli vinkkejä kehiin miten edetä ja mitä varoa... 

 

[x-pj]

Ero on juurikin eti ja takapelleissä. Tässä kuva pallon pelleistä

[MicaL]

Jep, mutta kun ajattelin juuri noista luopua ja tehdä konehuoneesta enemmän early bay-tyyppisen. Nuo käsittääkseni menevät siihen type 4 reikään.

Mulla kun ei ole konehuoneessa tällähetkellä mitään kiinteitä peltejä joihin nuo sopisivat niin ajattelin tehdä sellaiset joihin kuplan koneen pellit sopisivat.

Vai olenko jotenkin hakoteillä ajatuksieni kanssa 😄

[portu]

31 minutes ago, MicaL said:

Jep, mutta kun ajattelin juuri noista luopua ja tehdä konehuoneesta enemmän early bay-tyyppisen. Nuo käsittääkseni menevät siihen type 4 reikään.

Mulla kun ei ole konehuoneessa tällähetkellä mitään kiinteitä peltejä joihin nuo sopisivat niin ajattelin tehdä sellaiset joihin kuplan koneen pellit sopisivat.

Vai olenko jotenkin hakoteillä ajatuksieni kanssa 😄

Niin siis ei ole type4 reikää ja kuplan kone reikää alunpitäen korissa. Eli korissa sama muotti on type4 tai type1, mutta moottorinpelleissä on se täyte tehty siihen reikään. 

Tuossa arpakoneessa on siis kuplan takapelti kuvan perusteella. Eli pidät korin puolen sellaisena kuin oli ja laitat palliksen moottoripellit koneeseen, juurikin niinkuin edellä mainittiin. Toki jos early kiinnostaa kovasti niin siinä tais olla kuplatyyppinen reikä valmiina. 

Suosittelen kuitenkin koneettomalle ehdottomasti type4 konetta pallikseen. 

On joo kalliimpi, mutta isossa vehkeessä myös mukavampi.

Edited April 20, 2020 by portu
luin huonosti kait..

[x-pj]

20 minutes ago, MicaL said:

Jep, mutta kun ajattelin juuri noista luopua ja tehdä konehuoneesta enemmän early bay-tyyppisen. Nuo käsittääkseni menevät siihen type 4 reikään.

Mulla kun ei ole konehuoneessa tällähetkellä mitään kiinteitä peltejä joihin nuo sopisivat niin ajattelin tehdä sellaiset joihin kuplan koneen pellit sopisivat.

Vai olenko jotenkin hakoteillä ajatuksieni kanssa 😄

Kyllä sen ihan hyvin voi tehdä noin ja varmaan helpompikin tässä tapauksessa kun ei ole mitään ympärillä. Tärkeintä noissa pelleissä on, että konehuone olisi "eristetty" alapuolelta, jottaa moottorin jäähdytys toimii suunnitellulla tavalla.

[MicaL]

6 minutes ago, x-pj said:

Kyllä sen ihan hyvin voi tehdä noin ja varmaan helpompikin tässä tapauksessa kun ei ole mitään ympärillä. Tärkeintä noissa pelleissä on, että konehuone olisi "eristetty" alapuolelta, jottaa moottorin jäähdytys toimii suunnitellulla tavalla.

 

Juuri näin. 

 

Type4 konetta ei tule, joten en sen reunapeltejäkään ala uudelleen rakentelemaan.

Mielestäni nuo aukon reunapellit on tehty jo type4 moottoria silmällä pitäen ja tuolle vanhemmalle köyhän miehen 1600 koneelle on jouduttu tekemään tuollaiset isot sovituspellit.

Mutta niin tai näin, tykkään tuosta type1 koneen ulkonäöstä sen verran enemmän että sillä mennään....

 

[KimmoH]

Nonni, sit mää nostan käden pystyyn virheen merkiksi ja poistun takavasemmalle. On ne karvan verran eri linjassa kun nyt alle ryömin ja tarkemmin katsoin 😄 Suoralta se on aina tuntunut kun konetta on pois repinyt ja takaisin laittanut.

 

[MicaL]

Voi rähmä mikä puusilmä! Lokasuojan reunaa suunnitellessa laitoin ekan kerran vanteen kumeineen paikoilleen jotta näen kuinka sen mahtuu asentamaan paikoilleen maltillisen madalluksen kanssa. Ja nyt vasta huomasin että aurausta on ihan pirusti eikä lattojen säätövara riitä sinne päinkään. No, tietysti ensimmäinen epäilys syntyi omiin virityksiin. Pienien mittauksien jälkeen vahvistui käsitys ettei mikään oma tuotos voi synnyttää noin suurta virhettä. Jousitusgeometriaa katsellessa viimeisenä oljenkortena aloin pohtia TransporterHausen 2 tuumaa madaltavien säätölattojen mittoja. Purin toiselta puolelta latan esiin ja vertasin vanhaan aluperäiseen lattaan. 

 

Säätölattojen varret ovat noin 12 mm lyhyemmät kuin alkuperäiset, toisin sanoen aurauksen säätöreijät ovat 12 mm lähempänä boorireikää kuin alkuperäisessä. Eli ei ihme että aurausta löytyi ihan mukavasti. Laitoin jo kyselyn toimittajalle, mutta tuleeko teillä mieleen mistä moinen heitto johtuu, tilaajasta vai toimittajasta?

 

Ja latat ovat nämä https://www.coolairvw.co.uk/product/spa206a/

 

 

[Urbantoy]

9 minutes ago, MicaL said:

Voi rähmä mikä puusilmä! Lokasuojan reunaa suunnitellessa laitoin ekan kerran vanteen kumeineen paikoilleen jotta näen kuinka sen mahtuu asentamaan paikoilleen maltillisen madalluksen kanssa. Ja nyt vasta huomasin että aurausta on ihan pirusti eikä lattojen säätövara riitä sinne päinkään. No, tietysti ensimmäinen epäilys syntyi omiin virityksiin. Pienien mittauksien jälkeen vahvistui käsitys ettei mikään oma tuotos voi synnyttää noin suurta virhettä. Jousitusgeometriaa katsellessa viimeisenä oljenkortena aloin pohtia TransporterHausen 2 tuumaa madaltavien säätölattojen mittoja. Purin toiselta puolelta latan esiin ja vertasin vanhaan aluperäiseen lattaan. 

 

Säätölattojen varret ovat noin 12 mm lyhyemmät kuin alkuperäiset, toisin sanoen aurauksen säätöreijät ovat 12 mm lähempänä boorireikää kuin alkuperäisessä. Eli ei ihme että aurausta löytyi ihan mukavasti. Laitoin jo kyselyn toimittajalle, mutta tuleeko teillä mieleen mistä moinen heitto johtuu, tilaajasta vai toimittajasta?

 

Ja latat ovat nämä https://www.coolairvw.co.uk/product/spa206a/

 

 

 

 

Mulle tuli noita T-housen lattoja läjä aikanaan, ei ollut ainakaan mitään ongelmaa yhdenkään setin kanssa..

Kyseessä siis Early Bay, mulla taitaa kyllä olla -70sen latat niinkuin muutkin eli -71 alaspäin..

[MicaL]

27 minutes ago, Urbantoy said:

 

Mulle tuli noita T-housen lattoja läjä aikanaan, ei ollut ainakaan mitään ongelmaa yhdenkään setin kanssa..

Kyseessä siis Early Bay, mulla taitaa kyllä olla -70sen latat niinkuin muutkin eli -71 alaspäin..

 

Kaikki latat ovat busseihin mutta tuskin lavamallissakaan erilaiset?

Edited September 12, 2020 by MicaL

[Urbantoy]

samat on, ei ole eroa onko lavaa vai ei.. 

[Tanhis]

On 9/12/2020 at 12:38 PM, MicaL said:

Voi rähmä mikä puusilmä! Lokasuojan reunaa suunnitellessa laitoin ekan kerran vanteen kumeineen paikoilleen jotta näen kuinka sen mahtuu asentamaan paikoilleen maltillisen madalluksen kanssa. Ja nyt vasta huomasin että aurausta on ihan pirusti eikä lattojen säätövara riitä sinne päinkään. No, tietysti ensimmäinen epäilys syntyi omiin virityksiin. Pienien mittauksien jälkeen vahvistui käsitys ettei mikään oma tuotos voi synnyttää noin suurta virhettä. Jousitusgeometriaa katsellessa viimeisenä oljenkortena aloin pohtia TransporterHausen 2 tuumaa madaltavien säätölattojen mittoja. Purin toiselta puolelta latan esiin ja vertasin vanhaan aluperäiseen lattaan. 

 

Säätölattojen varret ovat noin 12 mm lyhyemmät kuin alkuperäiset, toisin sanoen aurauksen säätöreijät ovat 12 mm lähempänä boorireikää kuin alkuperäisessä. Eli ei ihme että aurausta löytyi ihan mukavasti. Laitoin jo kyselyn toimittajalle, mutta tuleeko teillä mieleen mistä moinen heitto johtuu, tilaajasta vai toimittajasta?

 

Ja latat ovat nämä https://www.coolairvw.co.uk/product/spa206a/

 

 

 

Yleisesti säätölata ovat snadisti pidempiä orkkikseen verratttuna, ei lyhyempiä. Eli olisko tullut esim junikseen palliksen tukivarsille tarkoitetut latat.

[abbe]

Itsekin tilasin aikanaan pallikseen säätölatat Transporterhausilta vuosimallin perusteella ja käymättömät olivat. Creative Engineeringin sivuilla on vähän lisätietoa aiheesta, eroja on pituudessa ja boorien määrässä. CE:ltä tilasin sitten käypäiset noiden ohjeiden mukaan:  https://creative-engineering.com/flip_catalogue/files/assets/basic-html/index.html#22

[-tipi-]

Vähän kummallisesti CB:n ohjeessa muuttuu booriosan asento säädettäessä 😲

 

 

[abbe]

4 minutes ago, -tipi- said:

Vähän kummallisesti CB:n ohjeessa muuttuu booriosan asento säädettäessä 😲

 

 

No hitto tuonko takia meikäläisen pallis vaan nousee ylöspäin vuosi vuodelta... 

[Kemin Karavaanari]

Mutta eipä tarvi säätöruuviin koskea 😁

 

 

[Matti-Pekka]

2 hours ago, abbe said:

No hitto tuonko takia meikäläisen pallis vaan nousee ylöspäin vuosi vuodelta... 

Ilmapallo!?

[MicaL]

5 hours ago, abbe said:

Itsekin tilasin aikanaan pallikseen säätölatat Transporterhausilta vuosimallin perusteella ja käymättömät olivat. Creative Engineeringin sivuilla on vähän lisätietoa aiheesta, eroja on pituudessa ja boorien määrässä. CE:ltä tilasin sitten käypäiset noiden ohjeiden mukaan:  https://creative-engineering.com/flip_catalogue/files/assets/basic-html/index.html#22

 

 

Mittasin pikaisesti omastani tuon mitan A. Säätölatoilla mitta on kokolailla tuo 310 mm mutta omilla vanhoilla latoilla reilut 320 mm.

Eli äkkiseltään nuo säätölatat näyttäisi olevan mitoiltaan ihan ok myöhäispallikseen mutta mulla alunperin olleet ovat vieläkin pidemmät.

 

 Löytyykö tähän joku järkevä selitys? Boorit ovat samat alkuperäisissä ja säätölatoissa.

 

Tässä vielä vanha kuva viime keväältä ennen asennusta. Perspektiivi hämää koska säätölatat näyttää jopa pidemmiltä kuvassa, näin ei kuitenkaan ole vaan vanhoissa reijät tuon noin 12 mm kauempana.

[MicaL]

Olisko jollain tallissa tollanen kuplan tankki ja voisi mitata muutaman sentin tarkkuudella kuinka korkea se on?

Eli maksimikorkeus kiinnostaa. Toki voisi mitata myös suurinpiirtein leveyden ja syvyydenkin 😄

 

 

 

[MU]

Kokonaiskorkeutta n. 29cm, saumasta ylös n. 12cm ja saumasta alas n. 17cm. Leveys 73.5 ja syvyys 41cm.