Jump to content

200~ HP. konepaketti?


Recommended Posts

Mutta mennään nyt hetkeksi näistä suusta nenään jutuista takaisin kansiin ja jäähdytysripojen paksuuteen...

 

Kun tässä on nyt puhe kireästä/kireistä katukuplista joista koitetaan saada vähintäänkin 200 pollea vauhtipyörältä.

 

Mitä siitä/tästä seuraa?!

 

Mitä tarkoittaa katuauto?!

 

Onko +200hv kupla enää juuri se auto jolla ajellaan päivittäin töihin ja takaisin, käydään sen jälkeen prismassa ja illan lopuksi mahdollisesti vielä mutka apteekissa jne... Päivässä saattaa helposti näin ajellen tulla 50-100km mittariin.

 

jos tätä ajoa jatkuu vaikkapa koko "kesärengaskausi" Eteläisessä suomessa se tarkoittaa vähintäänkin maaliskuulta joulukuulle ajoa, täällä pohjoisempana vähintäänkin huhtikuun jostain kohta tänne lokakuulle eli kuukausiakin tulle useita.

 

Nyt kuvitellaan viikossa olevan viisi tai jopa kuusi työpäivää. Oletetaan noista tulevan noita työ, prisma, apteekkiajoja vähintäänkin vaikka se 50km kertaa 6 yhtäkuin 300km. Tähän sitten päälle viikonlopun polettelut paikalliselle mäkkärille tai heselle ja mutama liikennevalolähtö ja/tai motariramppi tai pienemmillä paikkakunnilla joku muu suosittu spurttipaikka. Näistä viikonlopun "pilluralleista" tuleekin äkkiä 100km, eikös juu.

 

Viikossa tekee jo 400km. ok

 

viikkoja vaikka laitetaan 4 kappaletta kuukauteen. Oletetaan vaikka loppupäivät tälle katukuplalle vahaus/puunauspäiviksi.

 

400km kertaa neljä viikko tekee kuukaudessa 1600km

 

Sitten näitä "kesäkeli" kuukausia mahtuu vaikak keskimäärin 8 kpl. Etelän onnellisille todellisuudessa enemmänkin, mutta pohojosen vilukorvilla saattaa jäädä jopa seitsemään, joten kahdeksan kuukautta hyvä keskiarvo.

 

1600km kuukausilla kerrottuna eli kasilla tekee 12800km

 

Ja nyt asian pointiin... Kuka tunnustaa ajavansa +/-200 heppaisella kuplalla yhdessä ajokaudessa lähemmäs 13000km, kuka?

 

Onko tuollainen auto/kupla jo käyttöauto vai edelleen kireä katuauto.

 

Entä jos siihen katuautoon tuleekin todellisuudessa huomattavasti vähemmän kilsoja, johtuen vaikka suuresta polttoaineen kulutuksesta, kovasta metelistä, helvetin vittumaisesta kytkimestä liikennevalossa, tai tiheästi välitetystä lootasta johtuen kone huutaa jo motarilla liikkaa pidempään ajettassa jne...

 

Entä jos tähän kireään katuautoon/kuplaan ei välttämättä tulekaan 12800km kaudessa vaan lähempänä todellisuutta onkin 2800km ajomäärä.

 

Tämän jälkeen voikin miettiä, onko sillä väliä käykö kone mahdollisesti noista 2800km ajoista vaikka 280km pikkasen liian kuumana johtuen juuri pikkasen liian paksuista ja harvoista jäähdytysrivoista coolisti virtaavissa sylinterikansissa.

 

Jokainenhan tietää, miten kuumana noi vakiot/vanhat/väsähtäneen myllyt tuppaa käymmän ja silti ne putputtaa kesästä toiseen suomen sateisen helteisillä valtateillä.

 

Ymmärsikö joku kirjoituksen ytimen vai meni iltamaidot näppäimille...:)

 

Minä ainakin lähden iltakaakaolle...nyt.

Link to comment
  • Replies 327
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Posted Images

Onkos kellään oikeata tietoa mihin ilmavirtaukseen pitäisi päästä imareissa?

Tai joku raja, minkä alle ei saisi mennä?

Lähinnä nyt kiinnostaisi ahdetut vehkeet.

Ylärajaksi annettiin yhdessä opuksessa 440 cfm, tietenkin voisi yrittää optimoida tuohon lähelle, mutta putkikoot ei aina välttämättä osu.

Tämä raja taas oli ahtoputkiin ennen läppää/plenumia.

Erillisille imuputkillehan oli joku nyrkkisääntö venttiilikokoon nähden.

Link to comment

Hyvä pointti artolta, ei meistä kovinkaan moni varmaan ajele kesässä 10 000km verran 180+ heppaisella ilmavolsulla. Muutaman tuhannen kilometrin ajomäärällä per kesä siis saattaisi kone kestää tai olla avaamatta useamman kesän peräjälkeen... :)

 

Näin lyhyillä ajomäärillä ei ole todennäköisesti haettu pitkää ikää moottorilta, joten hiukan puutteellisella jäähdytykselläkin, moottorin kireysasteella jne selvitään, mutta kuten sanoin, minä en laittaisi 100% katuautoon SE/CE/SF kansia, joka on vain oma mielipiteeni :D

Link to comment
  • 2 weeks later...

Kun nyt tässä epäiltiin se-kansien kestävyyttä katukäytössä, niin noi mun kannet on olleet 147 hp katukoneessa vapaastihengittävänä, sitten ahdettuna jokin tehoisessa katukoneessa, myöhemmin vesitettynä ahtimella ja ilman ja kas kummaa edelleen mennään. Ikää lienee joku 15 vuotta, tosin ei joka vuosi ole ollut ajoa, mutta äkkiä tulis mieleen, että kestävyys riittää mulle.

 

Joskus muistan jonkun porailleen reikiä jäähdytysripoihin suuremman lämmönluovutuspinta-alan toivossa. Onko kellään tästä kokemuksia?

Link to comment

Ei oo kokemusta. kasvaneeko toi pinta-alakaan yhtään. Enemmän riipuvainen minkä kokoisia reikiä tekee ja ovatko rivat ohkasia vai paksuja. paksummissa rivoissa enemmän jää leikkauskohtaan aukinaista pinta-alaa kuin ohkasissa.

 

Mutta sotkeeko mitenkään lämmönluovutuskykyä ja jos ei sotke, onko ero sittenkin marginaalinen.

 

Itse veikkaisin porailusta kertyvän vain tylsiintyneitä teriä.

Link to comment

Tähän teidän mitä ajetaan ja paljonko. Niin miksi ei joku yli 200 heppanen vois toimia koska ethän nä aja koskaan on/off ja jos ajat silleen ei mikään moottori kestä sitä!!!!!!!!

 

Vaan onko kaikki friikit semmosia että kaasussa on vaan on ja off

 

Minä en ainakaan ole ja sen takia koneet on kestäneet pitkään.

Tiedän kavereita jotka on koko aika oikee jalka suorana ei silloin kestä

mikään oli se ilma jäähy tai muu!

Link to comment

Höpön-höpön... Suomessakin ajetaan vesijäähyillä radalla lukuisia 6-24h kisoja joka kesä nilkka suorana ja suurimman osan koneet kestää kymmeniäkin kisoja, joten väittäisin keston olevan suuremmaksi osaksi koneen rakentajasta kiinni. Eli sellainen kone pitää tehdä kuin on käyttötarkoitus.

Link to comment

Ei ne isot hepat tosiaan konetta tee räjähdysherkäksi, mutta jos kuplankin koneesta vaparina ottaa +150 heppaa joutuu jotkin paikat tekemään ns kireämmäksi ja tämä itsessään tekee koneesta vaikeamman.

 

isot tehot vaatii mm jyrkempiramppisen nokka-akselin ja sitä kautta nostajat ja itse nokka kovemmilla kun osien kiihtyvyydet/pintapaineet kasvaa ja luonnollisesti noista seuraa muutakin, eli ventiilijousien oltava jäykemmät jotta venttiilit eivät lähde pomppimaan jne...

 

yksinkertaisesti tehokkassa koneessa on osia/paikkoja joissa koneen rakenteesta/kireysasteesta johtuen jotkut paikat on kovemilla koko ajan oli tala pohjassa tai ajetaan pintakaasulla taajama-ajoa.

Link to comment
  • 10 months later...

Vanhan koneen speksejä

 

Peruslähtökohtana oli 82 isku, 5,5kg vauhtis, GB massahihnap.pieni ja 94 mukit

nokaksi silloin FK87 legenda 1,35 keinuilla

kannet oli SF2 44/38 viilarivelhon käsialaa,

GB tuplajouset, GB tönärit, Melling 30mm,

pakosarja 1,3/4 ja 40mm sisäkurkuilla 48Delssit

nurkissa. alle 11 puristus ( 10,4:1 ) 98E jotta pystyi ajeleen kadullaki

seosten ollessa kohillaan. 5,4"pitkät kiertokanget H

Palotilat puolipylly viilarin special, männät vakiot¨

ei venakoloja, dekki 1,45-1,50,

Kannet virtas hyvin ja kun tietää viilarin huippuhyväksi niin

ei niitä tarvi virtauttaa. ( virtautettu muttei muistii mitä virtas? )

Sytty 050 jakaja ja Igniittori + granenpox, fullflou+suodatinjalka+lauhdutin setrab, GB 4q lisäöljypohja, GB painevena kansi pumpus, rajotin 7800-8000 riippuen kelistä....

( 198,9hv 235Nm )kaliproidussa penkissä

Dels 48 ja 40 sisäkurkuilla 120mm imutorvilla

7 asteen kartiolla, 150 ilma, 2 seos, 210 pää,

70-80 kiihytys, 65tyhjis.......

Tuollaisilla peruspalikoilla 11,73sek 183km/h 2001-2002 kesällä

( vaihteisto perä4,125 1:3,78 2:2,21 3:1,72 4:1,39 )

Link to comment

Öljyn vaahtoaminen, Racing öljyt, Ehkä liiantehokas moottori +8000rpm, pukkipäkin lisäöljypohjassa liian lyhyt imuputki mukana ja tilavuus riittämätön.

 

Korjaus, GB (noin 4L )iso lisäöljypohja, imu alhaalta öljypohjan kannesta, 10w40 race öljyt lisäaineella nyt, Oberg tyylinen suodatinyksikkö (moroso) jossa spiraalisisusta vaahtoamisen väheneminen, venttiilikopista lisäputket paluuöljyn viemiseksi öljypohjaan. Testattu toimii. Suodatinyksikköjä hyllyssä Hesellä jos joku tarvii.

 

Hese 040 5153867

Hese miettinen

Link to comment
Guest kepajake

Alakerta pysyy viime vuodesta samana eli 84x94, 5,5" kanget, SLR:n XR328 nokka (328/286/.420), 6 kg vauhtipyörä, 26mm pumppu ym.

Kannet pysyy myöskin samoina eli U.Beckerin porttaamat Ultra Wedget 46x37 titaaniventtiileillä (palotila 41,5, puristukset 12,5). Myös sytkä menee vanhalla Pertronix Flamethrower systeemillä.

 

Kaasuttimet vaihtuu 48 IDF:stä GB 52 IDA mehumaijoihin 46mm sisäkurkuilla. Yläkertaan on suunnitteilla keinujen vaihto 1.4 -> 1.5-välitteisiksi ja Wisecoihin venttiilitaskut. Dekistä 1-2 kymppiä pois korvaamaan taskujen pudottamaa puristusta. Nyt dekki 1,3mm. Myös pakoputki on ehkä menossa vaihtoon. Nyt Bugpackin 44,5 millinen kisaputki. Putki selviää lopullisesti varmaan vasta kevään dynotuksessa, ehkä Vaasassa...

 

Suunnitelmia on vaikka kuinka, myös muualle kuin konehuoneeseen, mutta ainoa ongelma on tietysti ainainen pers´aukisuus.

Link to comment

Alakerta pysyy luultavasti ennallaan 2L 92x75. 48IDF:t mäkeen ja ruisku tilalle. Puristuksia hiukan lisää. Noilla muutoksilla tuskin ihan saa 10-15hp lisää että tulis 200hp. Jos löytyy hyvät suorakanavaiset kannet ni vois harkita. Tai jos innostuu ni menee kampura ja pytyt vaihtoon... Yhtään ei vaan innosta koneen avaaminen.

Ite mielellään pitäis saman paketin ja tekis vaan huollon, mutta ulkpoulinen painostus virittämiseen on niin kovaa. :)

Nii joo, jos vanteista sais 10kg painoa pois ni ei tarttis konetta kiristää niin paljoa.

 

Mahtaakohan vanhoilla kuluneilla ja uusilla pytyillä/männillä olla minkäverran eroa tehoissa? Noilla on ajettu jo muutama kesä ja aika löysät ovat...

Link to comment

Menossa 163hp endurancekoneen tuunaus: puristuksia ylös puoli yksikköä deckiä pienentämällä, ja 45 (38 sisäkurkut) delssien "muuttaminen" läppärungoiksi eli sisähilut pois ja ruutat imareihin. Aika paksulla oli käynyt joten jos tuosta vähän enemmän voimaa saisi kun virtauksenkin pitäisi kasvaa, kansissa olisi mitattua potentiaalia.

 

Muutoin pata aikalailla "internet-engine" eli "82 x 94, 044, MSD".

 

Kannet suomi-portatut 44x38, 5,5" cb veivit, webcam 86c nokka, cb racenostajat, terästönärit, 1,25 rullakiikut. Staattinen puristus nousee -> 10.4:1 ja dynaaminen jopa vähän yli 7:1. Deckiä jää tasan millin, tehdään kuparishimmeillä kanteen. Ei muuten ollut paksummatkaan kuparirikat falskanneet mistään! Phoenixin merged kärmes, vaimentimina 3" dynomaxi ja Y-haaran jälkeen 2 x 2" hideoutit.

 

Kivaa oli kansia avatessa havaita että venavälykset ovat pysyneet hienosti kaikki kisat ja kannet olivat edelleen aivan ehjät. Toinen vuosi nyt noilla ajettu remontin jälkeen, tulee siitä pari tuhatta kilometriä :)

 

(Urtsissa on varmasti avittaneet myös GB lisäöljypohja, schadekin 32mm pumppu, fullflow inline-termarilla ja lisäöljynjäähdyttimellä, kendallin gt-1:llä ajettu)

Link to comment

Ei ehkä 200 hepan kone, mutta varmasti mukavan pirteä kone valmiina. Tällä hetkellä seuraavanlaisessa tilanteessa.

 

2,1 wasseri alkujaan ja wassermuodossa pysyykin.

 

-alakerta tasapainotettu

-kiertokanget aftermarket I-profiilit joista ylähela 22->24

-kanget chevykaulalla ja kampiakseli sopivasti offsetissä

-vakiot/käytetyt männät/sylinterit joista sorvattu/hiottu mäntiä sopivaksi

-Dekki 1,05mm luokkaa kun sopivasti puristussuhde asettui pikkasen vajaaseen 11,5 arvoon.

-kansia omatoimisesti avarrettu enemmän suorakaiteen muotoon

-istukat/venat koneistettu ammattilaisella paremmin virtaaviksi

-lohko holkitettu kuplan nostajille

-wasserin oma jakaja kolossaan, vaihtuu???

-nokkana fk-10 eli pitäs 22XXcc strokerina isoilla puristuksilla sekä vääntää että kiertää

-keinuvivustona ilmeisesti scatin vanhaa tuotantoa oleva kun tuntuu antavan reippaasti enemmän nostoa kuin nokan ja 1,25 kertolaskun perusteella pitäs tuleman.

 

-tämän johdosta odottaa sopivia työntötankoja ja "oikeita" venttiilijousia

 

Lisäksi puuttuu sopiva ruisku, vakiosta kun loppuu mm kierroskapasiteetti.

 

Myöskin lopullinen pakoputkisto vielä???

 

Oma arvio koneen HP lukemista 170-180hv välillä kun "sopivat" loppuosat paikallaan/säädöissä. Noilla lukemilla painava ja ruma möhkökin liikkuu kohtalaisesti:) Sellainen budjettirakennelma, halpoja ylijäämäosia nurkista hyödynetty ja toistaiseksi rahaa mennyt pikkasen päälle tonni, osa osista käytettynä hankittuja.

 

Koneesta sitten lisää kun valmis ja kuplassa kiinni tai vaikkapa tölkissä:)

Link to comment
  • 2 weeks later...

Ilmajäähdytteisissä Boxereissa pysyäksemme LAINAUS textistä toiselta foorumilta joten kehitystyötä kovasti nyt Suomeenkin. Titaanivenaa, sopivaa jousta, laadukasta polttoainetta, titaanikiertokankea, kevyttä mäntää, nostoa paljon, pakoputkistoa oikeilla mitoilla rakentaen ja pituudet yms...

 

Hienoa Pellepeloton touhua. Tuo moottori tais olla 69 iskulla ja 94 männillä joten siitä se ajatus sitten lähti ;-)

Hello there,

 

Just a dyno pull of my 1915.

69mm Demello

JE pistons

5.4" rods

MS230 46x36 valves

11.2:1C/R

Raptor valvetrain

F1 throttle bodies

Motec M4 ecu

 

http://www.youtube.com/watch?v=v0o4Yt6e ... r_embedded

 

Hello,

 

This engine was built for at least 4 years ago as an R&D project.

It is designed to have peak power at 9000rpm and 14bar bmep, if I can hit this goals it will pump out 265hp or 138.4hp/lit.

Only small changes has been made since first build, it has mostly been sitting on my shelf but the plan is to race the engine for next season.

 

The pulls on the video is up to 9700rpm where the rew limiter kicks in, the power is 248hp at 8900rpm.

No special oiling mods are done, just ordinary full flow with 26mm pump and oil return into main gallery.

 

New header was tested today, 252hp at 9000rpm and keeps the power almost to 10000rpm.

There was also a 8hp increase at 7000rpm, I have only made the calibration of A/F maybe some improvements could be expected from calibration of the ignition curve which I will do the next days.

 

Next change will be "top shot" injectors, after that a custom made piston, which will raise the comp ratio to hopefully about 13:1.

I still have 13hp up to reach target, a 3-4% increase could be expected going from 11.2-13:1 in CR.

 

BTW I only use my std size OTEVA75 dual springs, valve lift is 16.3mm(0.641").

 

http://www.jpmotorsport.se/

 

Lainattu Callook.no foorumilta...=)

 

 

http://www.youtube.com/watch?v=C9cQhJRT ... re=related

 

http://www.youtube.com/watch?v=v0o4Yt6e ... r_embedded

 

http://www.youtube.com/watch?v=aR0HgmsP ... re=related

 

 

http://www.youtube.com/watch?v=v15y0b48 ... re=related

Link to comment

On tullut aikanaan boschin penkissä havaittua että n. parisataa konetehoa antanut kuplan moottori menetti vaihteistoon/voimansiirtoon n.15-20hv. Boschin penkki mittasi siis negatiivisen voiman tehomittauksen jälkeen kun kaasu vapautettiin ja vaihteisto laitettiin vapaalle.

Link to comment
Guest fgronlun

Pyöriltä mitattu teho on se joka vie autoo eteenpäin. Koneteho saadaan mitattua teoreettisesti oikein erinlaisilla vierintävastus mittauksilla mutta näihinkin tulee helpolla se 2-4% heitto...

15% vaihteistohäviö on sellane ei vähä eikä aivan liikaa. Netistä ku kattoo ja laskee penkki papereita niin kuplan laatikon tehohävikki on 12-20% välillä

Se hyvä puoli on noissa vaihteisto hävikki mittauksilla että muuttuvia tekiöitä saadaan karsittua.

Esim vanteiden paino vaikuttaa mitattuun pyörätehoon. Kevyet vanteet antaa takapyörätehoksi suuremman ku ultra painavat mangelsit 200 profiililla olevat gummit..

Toinen on jos vaihteiston tehohävikki jostain syystä alkaa kasvaan niin tiedossa on voimansiirto remppa..

 

Tärkein kuitenkin aina on penkkiin mentäessä on saada paperi jossa tehokäyrä. Tehokäyrää kattomalla vois selvittää onko moottorissa alueita joita voi parantaa ja toimiiko moottori moitteettomasti koko kierrosluku alueen..

 

Tässä esim penkki paprusta.

Kone alkaa olemaan hyvin lähellä 200hv konetehoa.

Mutta se mitä tuo papru myös näyttää on se että 3500-4500rpm välillä vääntö seilaa. Tällä ei huiiputehoon ole suurta merkitystä mutta ajettavuuten sitä enemmän. Syy tähän voi olla esim jakaja joka ei pysty pitään ennakkoja tasasena tai kipinä puolella ongelmaa..

 

Toinen ongelma mitä myös huomaa on että vääntö tippuu nopeeta huippu lukeman jälkeen. Tähänkin voi olla monta syytä. Itse lähtisin ensin katsomaan jotta polttoaine seokset on ok ja sen jälkeen ennakkoa korjaan.

Syy vois myös olla mekaaninen esim imu/pakosarjan väärä mitotus joka alkaa haittaan koneen hengitystä..

 

Sitten viimeiseksi se tärkein mitä itte katsonu penkki paperista.

 

Monesti tuntuu ajaessa että mitä korkeemmalle kierrättää sen parempi. Tästä paperista kattomalla huomaa että yli 7000 ei kannata kierrättää. Laatikon suunnitteluun niin kierrosluvut 5000-7000 on ne joilla kierrokset pitää yrittää pitää..

Veljen bajaa joutu sitten taas kierrättään yli koska vakio laatikko tiputtu kierrokset niin alhaiseksi että aikaa kului ns voimaa kerätessä..

puide.jpg

 

 

Se mikä minusta olis hyvä keskustelun aihe olis esim miten mitottaa yllä mainittuun moottoriin oikan mittaset imu/pako sarjat.

Ja mille kierrosluvulle ne kannattais "tuunata"

 

Olisko imusarjan mitotus johonkin 5000rpm ja pakosarja sitten hivenen korkeemmalle esim 6000rpm se oikea?

Ja mitkä ovat helpot kaavat millä ne laskea?

Koska sehän on se keskiarvo teho esim4000-7000rpm sisällä joka on se nopein auto vartilla..

 

Onko jollakin sopivaa omatekoista laskuria joilla noita voisi laskea?

Link to comment

jos lasketaan tuolla 15 % hävikillä niin tossa mun perunasäkissä on siis 198hp@6400rpm... kirvelevästi piirun verran alle 200.

Tässä kumminkin sillisalaatin sisältö:

 

84 isku

94 sylinterit

5,7" h profiilit

superFlow kannet 44x37,5 rst venoilla

K800 jouset

1,4 ScatPro com keikut

FK46 nokka

Ruttu 10,5:1

dekki jotain järkyttävää. =)

Megaruutta

009 + petronix

44mm merged pakari

 

Ja ihan vertailuna viime kesän 2009 versio jossa kone teho siis oli 184,5 hirnuvaa kierroksilla 5840rpm

 

84 isku

94 sylinterit

5,7" h profiilit

StreetEliminaator kannet 42x35 rst venoilla

jokku sinkku jouset, piippas varattua 6500 rpm kohdalla

FK46 nokka

1,4 ScatPro com keikut

Ruttu 9,5:1

dekki 1,5mm

Megaruutta

009 + petronix

41mm merged pakari

 

Tällä ajeltu muutama vuosi takaperin kadulla yks kesä kaasareilla, joten voisi luonnehtia katukoneeksi... =)

 

ensi kesänä 200 rikki? =)

 

-Puide-

Link to comment

Totta on että takapyöräteho vie eteenpäin, mutta jos kone antaa sen 200hv pihalle, niin sillä on todellakin merkitystä että paljonko vaihteistoon/voimansiirtoon tehoa häviää. Ei ole sama meneeko 15hv vai 50hv hukkaan, se on kaikki takapyöriltä pois. Hävikki voi tosiaan muodostua renkaista, vanteista tai vaikka rikkinäisestä laatikosta.

 

Boschin penkki josta mainitsin, mittaa takapyörätehoa, mutta kertoo myös että paljonko hävikkiä on. Hävikki+takapyöräteho=koneteho. Toistuvissa mittauksissa on hyvä nähdä että onko loota/voimansiirto kunnossa tai aiempaan verrattuna muuttumaton.

 

Tehomittauksen käyristä voi nimenomaan löytää ongelmakohtia. Syitä voi olla useita mistä ongelmat lopulta johtuu. Kuten tuosta käyrästä tosiaan näkee, niin 7000rpm on ihan maximi mitä tuota konetta kannattaa kierrättää, sen jälkeen eteneminen hidastuu. Isompaa vaihdetta sisään tuossa kohtaa.

Link to comment

Aikoinaan jarruttaessamme kaasarikonetta kärjettömällä perus jakajalla 009 tai 050 totesimme jotta vääntö huippu ja teho huippu ovat alhaalla mutta teimme vaihteiston ajatellen kuinka puhtaasti moottori kiersi silti 8000rpm ja laskimme jotta noilla tehoilla 185km/h huiput. Paras teho tais olla 6000 nurkilla ja vääntö 5300 nurkilla mutta olivat niin laaja alaisia käyrät jottei tippunu teho ja vääntö dramaattisesti 8000 mennessä niin vaihteistosta tuli hyvä koska joka vaihdolla kierrokset tippuu eikä ollut mahdollista saada kierrosalueen tippumista parhaan tehon ja väännön välille niinkuin tarkotus ois kun 4 vaihdetta vain käytössä eli nostimme yläpäätä ajatellen 8000 maalissa.

Käytännössä todettiin jotta Alastarossa meni maaliin 182,4 ja vähän yli maalilinjan räppäs 8000 rajottajaan eli se 185 varmaankin saavutettiin. Penkityksessä meille kerrottiin jotta erittäin hyvä vaihteisto kun Bosch kertoili jotta 8% olis lootahäviöt ja ittehä oltiin välitykset suunniteltu ja kokorempattu laakeroitu sekä välkset simmattu tosi tiukoiksi. Hese Kuusamossahan noita kasailee. Tuolloin konetehoa oli se piirun alle 200 ja aika oli 11,73 joten nyt melki kymmenen vuotta myöhemmin kun laskettu uuden koneen ja vaihteiston laskeskelussa pidän yhä 8000 kohtaa maalissa hyvänä ja jos ei sinneasti kierrä vaikka 7500 niin kuitenki tarkotus yli 180 saada vauhtia mutta nyt onki si ajatus 8000 kohalla ollakki 195km/h. 4 vaihteesta siis kyse kun 5 tai 6 ei oo ny käytössä.

Moottorin rakentamiseen on tuossa 2 ohjelmaa joilla lasketaan kaikki koneeseen liittyvä ja kun sillä on laskeskellu kaverini on todettu jotta mitä enemmän tiedät moottorista sitä paremmin saat laskettua tarvittavia imusuppilon päästä imuventtiiliin lautasesta matkaa, halkasiaa, pakosarjaa ja sen halkasiaa sekä steppejä ja matkaa putken päähän ( stingerin ). Monia versioita on pyöritetty yms. Kaverini ostanut näitä ohjelmia joten ei ehkä huvikseen pyörittele porukalle arvoja. Suurimmat haasteet on jotta kannesta tarvitaan kaikki tiedot eli virtaukset mm tarkkuudella nostoista, kanavien halkasioilla ja venakoot kaikki vaikuttaa asiaan. Kaverini omistaa myös virtauspenkin ja suorittaa viilauksiakin sekä kaverukset Kuusamossa kokoaa myös lasketuilla arvoilla todetuilla osilla moottorit ja myös antaa ohjeet millaisia tavaroita imupuolella ja pakopuolelle tulisi hommata, tehdä, teettää, ostaa, ja myös itse he hommaavat paljon osia ja materiaalia jenkkilästä euroopasta. Hese on vaihdelaatikoista tietävä ja myös moottoreista ja HerraX hoitaa simulointii, laskentaa, viilausta, virtautusta jotta Hese saa rakentaa oikeanmoista ja sitärataa ( kaikella on hintansa ) mutta kun olemme huomanneet monia eri versioita pyöritellen on niin paljon korjattavaa VW harrastajien moottoreissa ettei viiti liikaa sekaantua ... Yhden tuttuni viilarivelhon sanomaa jotta Suamalaasen vikana on rallimaalimmassaki ollu aikojen alusta lähtien .... liianpaljon nokissa asteita ja ihan liianvähä nostoo eli alottakaapa estex nykyaikaisella FK4?? 300 asteen nokista ja 15-16 nostosta niin joha alkaa toisellamoisin laitteet menemään ( Peltikuorinen auto vaikka Kupla ) sitte ku kaikki muu rupee oleen kohallaan ( puristussuhde 11,5-15 välillä riippuen tarkoituksesta onko katukiihytys vai kunnon kiihytysauto ) niin hommakkaa 10 astetta rajumpi nokka mutta samaa nostoa yms... Ruisku + suorasytty antaa säätömahdollisuudet kunnolliset. Muistakaa sitten jotta vaihteisto pitää olla välitetty hyvin jos ajattelee 1/4mile tai 1/8mile kiihyttelyä. Rata ja katuvälitykset sekä Rallicros, ralli, jokkis yms.. ovat sitten iha eri juttuja mutta nyt vain tässä tällainen kiihyttelyavautuminennn.

Ai niin mutta tavoite on 200hv :-) keväällä vaparilla saada siis pyörätehojahan tuolla VWB WDD mitataan.

Link to comment
  • 2 weeks later...

Mulla tällaset speksit mun kiihdytys rookerissa.

 

86 isku

101.6 poraus

comp eliminator 51X49

1.3mm dekc

fk 98

pautter 1.5

12.8 cr

k-800

läppikset 52mm + hestec

gb 4qt

kep stage 1 + bm

 

Näillä hiluilla penkitetty kisakauden päätteeksi 300.3hv 367.2nm. (ss motors oy)

radalla meni 10.54/199.8kmh liimaamattomalla lentokentällä. auto taitaa painaa kuskinkanssa jotain 755kg

 

-jussi-

Link to comment

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×
×
  • Create New...