Jump to content

Kaasuttimien korvaaminen ruiskulla.


Recommended Posts

Posted

Älä laita mitään ohutta ja pitkää letkua siihen anturiin, siihen syntyy omat viritetyt pulssit.

 

Jotain nykyautoa korjatessa jäi mieleen että MAP-anturin signaalissa piti näkyä imuventtiilin aiheuttamat pulssit. Jos ei näkynyt niin anturi oli rikki (siis vaikka olisi näyttänyt oikeaa painetta).

Posted

Map-aihetta sivuten onkon porukka tehnyt miten pitkiä letkuvetoja anturille? Tuli talven aikana vaihdettua mega konehuoneesta keulille, joten letkulle kertyisi pituutta noin 3 metriä. Vai joutuuko juottamaan map-anturin irti ja laittamaan piuhojen päähän konehuoneeseen?

Posted

Minun käsityksen mukaan 3 m letkun ei pitäis häiritä megan toimintaa/säätämistä millään lailla. En ainakaan huomannut syntyvän mitään merkittävää viivettä vaikka laitoin isohkon säiliön letkuihin. Map ainoastaan tasottu ja se taas helpotti säätämistä.

Posted

Nyt sain käyrän yhdestä imusarjasta. Tein vain muutaman lyhyen vedon tallin pihalla, kun en viitsinyt irtoperää vielä kiinnittää. En tiedä pystyykö tuosta mitään päättelemään. Ainakin on mielenkiintoisen näköinen. Luvut heiluu täyskaasulla 90-107 välillä. Tyhjäkäynnillä pomppii 50-65 välillä.

Noin 0,5m 6mm letkua siihen vielä jäi väliin.

post-773-0-56662800-1397762429_thumb.png

Posted

Mikähän tuolta MAP-anturilta on mittaustaajuus?

Odottelin semmosta tiheää sahalaitaa tuommosesta mittauksesta, melkein niin että näyttää paksulta viivalta. Voi olla että tuo käyrä on nyt pitkälti satunnainen eli riippuu lähinnä millä hetkellä on sattunut lukema tallentumaan.

Posted

Mikähän tuolta MAP-anturilta on mittaustaajuus?

Odottelin semmosta tiheää sahalaitaa tuommosesta mittauksesta, melkein niin että näyttää paksulta viivalta. Voi olla että tuo käyrä on nyt pitkälti satunnainen eli riippuu lähinnä millä hetkellä on sattunut lukema tallentumaan.

Anturi saattaa mitata paremmin, mutta ongelma lienee megan loki. Sinne näyttäis tallettuvan vain hetkittäistä/satunnaista tietoa. Näyttäs olevan noin 0,06-0,07 sekunnin välein.

Posted

Ei ihan varsinaisesti topicin mukainen kysymys, mutta onko kukaan korvannut D-jetronicia megalla? Lähinnä kyse siitä, että käykö suuttimet suoraan megan kanssa?

 

t. Mika

Posted

Eipä suuttimissa muutakuin mittaa onko matalaohmiset vai korkeat. Korkeat noin 10 ohm ylöspäin. Ja Megasta rippuen pystyy ohjaan kumpaakin tai laittaa vaan etuvastukset, jos matalaohmiset.

Posted

Anturi saattaa mitata paremmin, mutta ongelma lienee megan loki. Sinne näyttäis tallettuvan vain hetkittäistä/satunnaista tietoa. Näyttäs olevan noin 0,06-0,07 sekunnin välein.

Meneekö se niin että imuventtiili aukeaa 50 kertaa sekunnissa at 6000rpm (100 rp/s, venttiili aukeaa joka toinen kierros). Eli tuohon mittausväliin imuventtiili käy kolme kertaa auki ja paineaaltokin menee monesti ohi.

 

Oletko muuten ihan mitoittanut imusarjan ja trumpetit tms. jollekin kierrosluvulle? Tai voihan sen jälkeenpäinkin laskea.

Posted

Kyllä se minun mielestä noin menee. Megan loki on tehty muuhun tarkoitukseen, eikä siis palvellut tässä.

Tämä moottori on vaan kasattu valmiista palikoista ilman sen kummempaa laskemista. Trumpetin pituutta olis tietysti helppo muuttaa, jos siitä olis apua. En vaan ole noihin laskuhommiin perehtynyt.

Posted

Valmiita laskureita on netissä muutamia ainakin. Googeloi "intake runner calculator".

 

Imuputken läpimitta ja kokonaispituus venttiililtä trumpettiin tarvitaan. Nokasta imuventtiilin aukioloasteita saatetaan kanssa kysyä. Siitä saadaan venttiilin kiinnioloaika jonka ajan paineaalto matkailee edestakaisin imuputkessa (joko yhden tai yleisemmin useita kertoja, koko ajan vaimentuen tietysti).

 

Sitten tietysti sylintereiden määrä ja moottorin kuutiotilavuus tms.

Posted

Löysin tuollaisen taulukon, jossa oli pulssien ajoittumista pelkän pituuden perusteella. Sen mukaan 3. pulssi pitäs tulla 6000 rpm nurkilla. Imukanava 16,3 tuumaa.

Kyllä noista minun käyristä (ainakin hyvällä tahdolla) löytää vastaavan kohdan. Kaikkein korkein logattu havainto (107 kPa) tuli 6100 rpm kodalla. Aikaisemmassa kuvassa 106 kPa 6000 kohdalla.

post-773-0-63773800-1397902671_thumb.png

post-773-0-59377500-1397902694_thumb.png

Posted

Eikös jollakin parametrillä määritelty MAP-arvon näytteenottohetken kampikulma? Silläkin kai vähän merkitystä siihen että mikä paine siellä sattuu olemaan milloinkin. Kovimman imun hetkellä se pitäisi olla käsittäkseni, eli kun imuvena aukeaa.

Tämä nyt on vain muistelua.

Posted

Eikös jollakin parametrillä määritelty MAP-arvon näytteenottohetken kampikulma? Silläkin kai vähän merkitystä siihen että mikä paine siellä sattuu olemaan milloinkin. Kovimman imun hetkellä se pitäisi olla käsittäkseni, eli kun imuvena aukeaa.

Tämä nyt on vain muistelua.

Aika paljon helpompi on toteuttaa ruiskutus jonkinlaisen keskiarvopaineen avulla - vaikka nuo hetkelliset paineet muuten mielenkiintoisia ovatkin.

 

Jos mitataan tietyllä ajanhetkellä (kammenkulma) voi paine olla mitä tahansa suurimman ja pienimmän väliltä (riippuen mittauskohdasta ja kierroksista). Eli mittaushetkeä täytyy muuttaa kierrosten mukaan. Kyllä tuohon saa varmaan kartan tehtyä mutta en tiedä onko vaivan väärti.

Lisäksi joka sylinterille täytyy olla oma paineanturi

 

Tuommonen sivu on missä sanotaan että hetkellistä mittausta voisi Megasquirt III:ssa käyttää 1 ja 2 sylinterisissä 4-tahtikoneissa:

http://msextra.com/doc/ms3/MAP_Sampling.html

Kai tuommonen muuten olisi mahdollista neljäsylinterisessäkin, ilmeisesti vaan Megan ominaisuudet rajoittaa.

Posted

Moottorin säätämisen kannalta tuo kaikista kurkuista ja vielä säiliön kautta tuleva signaali on erittäin hyvä. Se on tasanen ja "kertoo" hyvin kuormitusta.  Se, että mappi laskee kierrosten noustessa, ei haittaa säätämistä, kun se toistuu aina lähes samanlaisena.

Tieto lisää tuskaa eli kun tuollaista tietoa on nyt saatavilla, rupeaa miettimään voisko sitä hyödyntää muuhunkin.

  • 1 month later...
Posted

Varmaan tässä aiheessa jo ollu juttua tankista ja sen liitännistä?

En vaan löytäny siitä nyt tähän hätään mitään..

 

Mitä pitäs muistaa jos teetän tankin ruiskulle esim. alumiinista?

Imu ja paluu, miten? Imu pohjasta, tarviiko syvennyksen? Paluu miten toteutettuna tankin sisään?

Huohotusta?

Täyttöputki keskelle päältä, ehkä etuluukun läpi?

  • 1 month later...
Posted

Tälläinen imusarja tuli talvikuplan koneeseen hahmoteltua tallista löytyneistä osista. Onko ruiskunrakentajilla käytännön kokemusta kuinka tälläinen toimii? Virtuaaliharrastajilla alkaa varmasti ruudulla bensa pisaroitumaan, mutta se ei jaksa nyt kiinnostaa :-)

 

Jokkisharrastajien kommentit keski-imareista kiinnostaisi myös (vaikka rivaatilla).

 

keski-imari.JPG

  • Like 1
  • 3 months later...
Posted (edited)

Bensalinjoista kysymyksiä:

Uudet bensalinjat pitäs alkaa rakentaan ruiskua varten. En käytä välisäiliötä.

Tarkotus on asentaa 2 kpl 10mm kupariputkee linjoiksi (sisähalkaisia 8mm).

Mitä kautta olette noita uusia linjoja tehneet, siis ajossa olevaan autoon.

Itellä tuli mieleen, jos auton alta kuljettaisi pohjan sivussa putkistot ja kiinnitys pohjaan.

Toinen vaihtoehto matkustamon läpi jalkatilassa, mutta vähän arveluttaa sisäkautta putkia kulettaa..

 

Miten tuo liitäntä tankilla kannattaa tehdä? Jaksaako ruiskupumppu imeä siitä

ohuesta pillistä mikä tulee tankilta? Itellä arvelu, jotta ei toimi.

Webasto käyttöön muistaakseni on sellaisia jälkiasenteisia tankiin porattavia ulos ottoja,

vaan ei oo tuommosesta kokemusta.

Millasta karkee suodatinta ootta käyttäneet ennen tuota ruiskupumppua, painepuolellehhan

tulee hienosuodatin.

Paluulinjan voinee tankkiin takasin tuoda esim. täyttöputken sivusta tai vastaavasta,

josta helpoiten pääsee tankkiin palaamaan?

Täytyykö paluulinjan putkenpään olla bensan sisällä, kaasuuntumisen takia?

 

Tätä aihetta selannu ja en oo minäkään vielä ihan perillä miten te ootte noita lähtöjä ja paluuita tehneet omiin tankkeihin. Joitan linkkejä löytyi mutta ne eivät enää toimi... :(

Myöskin vinkkejä minkälaista pumppua suosittelette?

 

Edit: Tähän tankkiin pitäs saada lähtö ja paluu mahdollisimman näkymättömästi yläpuolelta. Mites onnistuis tuohon vielä ympätä mittarinanturiakin?

Käviskö asentaa tankin sisään semmoisen pumppu/anturisysteemin pohjan kautta?

 

2014-11-13%2007.59.14.jpg

Edited by Hebster52
Posted

Mitä jos sahaisin tankin kylkeen sopivan reijän ja sit taivutan kohon rautalangan silleen että se yläasennossa ottaa tankinyläpäähän ja ala asennossa sit pohjassa... Voishan sekin onnistua. Tämä ruuvattava malli pitäs onnistua saada tiiviisti kylkeenkin ruuvaamalla ilman hitsausta....?

 

c_j8115800100.jpg_35c_2a8.jpg

Posted

Joskus nähnyt kuvia sellasesta ratkaisusta, että anturi oli laitettu sisään täyttöaukosta ja roikku telineen varassa tankin sisällä. Teline oli ruuvattu kiinni täyttöputken kylkeen. Johdot tuli myös täyttöputken kyljestä. Ei ihan näkymätön ratkaisu, mutta aika siisti.

Posted

Tota harakiri anturi ratkaisua mietin itsekin, nuo kun ovat aika hyvin muokattavissa erilaisille asennustavoille...

 

Mutta sitten tuli mieleen että onko tuo anturi päältä tiivis? Vai kestääkö vain loiskeet?

Posted (edited)

Itsellä on lähtö ja paluu tankin pohjassa. Tein G1/4 sisäkierreholkit pohjaan ja jatkoin siitä letkuilla. Mitään siirtopumppua ei ole, bosh 044 pumppu hoitaa homman. Taitaa olla vähän turhan raju laite omiin tarkoituksiin, lämpenee bensa kovin kun aikansa ajelee... Tuottoa pitäisi sitten riittää ihan kohtuullisiin tehoihin.

 

Pumppu on kyllä tankin alla, varmaan jos laittaa tankin yläpuolelle tarvitsee varmasti jonkinnäköisen siirtopumpun ja säiliön erikseen?!?

 

Saahan niitä pumppuja tankin sisään asennettavina versioina, varmasti hyvä ratkaisu. Paluu pitää olla bensanpinnan alla, alkaa muuten aine vaahtoamaan, taitaa tässä ketjussa olla linkki videoon mistä käy ilmi.

Edit.

Itse en luottaisi siihen että saisin alkuperäisen anturin pitäväksi tankin kyljessä. Kai se mahdollista on, mutta se on kuitenkin melkosen palavaa tavaraa mikä tankissa majailee... Ihan oman mielenrauhan takia laittaisin yläpuolelle, silloin tulee korkeintaan roiskeita ulos, ei litroittain. kiinnitysruuvien kohdat on mielestäni se heikoin lenkki, jonkinnäköinen pieni paine siihen kuitenkin tulee kun tankissa bensaa yli anturin.

Edited by peruskallio
  • 4 weeks later...
Posted

Muutama kysymys megatietäjille:

 

Jos laittaa EDIS 4 mokkulan niin VR anturi menee suoraan EDIS mokkulaan eikä kortille tarvitse tehdä modauksia?

 

Mitä etuja on laittaa MS2 prossu?

 

Onko kellään flexfuel anturia käytössä ja toimiiko se MS1 ja 2 prossuilla?

 

Onko liittimiä tuohon EDIS mokkulaan myynnissä?

Posted

Muutama kysymys megatietäjille:

 

Jos laittaa EDIS 4 mokkulan niin VR anturi menee suoraan EDIS mokkulaan eikä kortille tarvitse tehdä modauksia?

** Vr edikseen, pikku vastusmodi purkkiin

 

Mitä etuja on laittaa MS2 prossu?

** Käyttöönotto ja antureiden kalibrointi ja varmuus, sekä tarkempi säädettävyys. Unohda ykkönen.

 

Onko kellään flexfuel anturia käytössä ja toimiiko se MS1 ja 2 prossuilla?

** Kolmosessa toimii nätisti ja taitaa silloin toimia kakkosessa kans, kun sama koodi.

 

Onko liittimiä tuohon EDIS mokkulaan myynnissä?

** Eipä taida hirveemmin olla kuin romiksilla korkeintaan.

Posted

Tuossa ms2 prossu/tytärkortissa on ilmeisesti sekventiaalinen ruiskutus. Manuaalista sain sellaisen käsityksen että kortilla olevat INJ 1 ja 2 fetit pelaa sellaisenaan ja siihen täytyy lisätä INJ 3 ja 4 omat fetit. Onko näin? Lisäksi hiukan hämää tuo nand piiri siinä, eihän sillä taida tehdä mitään jos on pelkkä sekventiaalinen ruiskutus käytössä?

 

Eli lyhykäisesti, riittääkö että prossulta otetaan pinneistä 2,3,4,7 suuttimien ohjaukset erikseen tehtävälle suutinten ohjaus kortille?

 

Jos haluaisi käyttää RE85 pensaa, niin tarvitseeko se paremman kipinan mitä EDIS4 tarjoaa? Entä jos laittaa turbon ja RE85 pensa?

Posted

http://jbperf.com/sequential/index.html#v3conn

 

Tuolla samaa suutin hommaa. Ite en ole tehnyt noita modeja prossulle. Ollut taas yksi kaverin tekemä prossu ja siinä sai suoraan ohjaukset suuttimille. Mutta karkeesti juuri tuollain teet ohjauksen toiselle levylle.

Pelkällä etskulla vaparissa riittää kipunaa vielä. Ennemmin kylmärikastuksia ja priming pulsea isommalle. Ahdettuna saattaa ilmetä ongelmia, riippuen paineesta ja puristuksista. Mutta kyllä silloin oikeasti

alkaa oleen voimaakin tarjolla kun kipuna hyytyy. Mutta käytäntö kertoo sen rajan sitten.

Posted

Jos kone on jo kasassa niin virranjakaja lienee helpoin paikka anturin asennukselle. Joskus tutkailin netistä myös nokkapyörää lukevaa totetusta (anturille tehty reikä lohkoon), mutta en sitä nyt tähän hätään löytänyt.

Posted

Tuo virranjakaja vaihtoehto taitaa olla helpoin toteuttaa. Manuaalin mukaan EDIS ja sekventiaalinen ei pelaa keskenään, onko tietoa miksi? COP vaihtoehdossa ei taida olla sellasta puolaa joka sopisi hyvin paikalleen, näyttävät niin kovin pitkiltä paketeilta että mahtuukohan nuo edes konehuoneeseen.

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

×
×
  • Create New...