FlatBob

[x-pj]

Huomenna putket kiinni ja koeajolle, tai sitten sunnuntaina, tai ens viikolla...

Päivän hölmö kysymys: Mitä luulette, tuleeko ongelmia latauksen kanssa? Laturi ja lataussäädin kuplasta, mutta akku vain 10 Ah moottoripyörän akku. Puskeeko akun paskaksi vai onko akun koolla mitään väliä? Eli luovuttaako tasavirtalaturi vain sen verran virtaa mitä akku haluaa ottaa vastaan vai painaako liikaa ja hajottaa akun? Jännitteenhän pitäisi olla ok.

 

No jos luuleminen riittää... ei se laturi tiedä minkä kokoinen akku siellä on. Säädin toimii jännitteen perusteella eli ei pitäis akun poksahtaa.

 

Todella upea pyörä!

[multanen]

10 Ah:n akun pitäs pärjätä normikäytössä ihan hyvin. Mutta jos jää valot päälle tms. ja akku menee ihan tyhjäksi niin silloin kannattaa hieman varoa. Eli vaikka sopivalla verkkolaturilla latailee ensin tai sitten jos moottorin joutuu heti käynnistämään niin antaa hetken latautua pienillä kierroksilla.

Aika iso latausvirta tulee tasavirtalaturistakin akun kokoon nähden jos akku on ihan tyhjä ja lähtee heti moottoritielle.

 

Älyttömän hieno on tosiaan tuo pyörä.

[Geronimo]

Pakko vielä kerran kertoa et on se jumalauta hieno...

[Guest punen]

Eka postaus foorumille :) Todella hieno pyörä eikä varmasti tule samanlaista koskaan vastaan. Toivottavasti alkava kesä tuo huolettomia kilometrejä. Ei muuta :)

[Guest Jussinbussi]

Täytyy kyllä itsekkin olla samaa mieltä ja sanoa että on HIENO.

[HSuomi]

Maukkaan näköinen! Kyllä toi eteenpäin käännettyjä nurkkakaasareita silti huutaa. : )

[MU]

Kaksreikä kannet ja 48 iidat. On se hieno näinkin!

[boxer]

Onse vaan niiiiin hiano...

[Guest ElBata]

Tyylikäs ja omaperäinen kampe!

[MicaL]

Suuri kiitos kaikille kehuista, sanottakoon edelleen, että kaikki tuppaa näyttämään kuvissa komiammalta.

 

No niin, eilen ajeltu ekat tyypit, arviolta noin 100 km, matkamittarin anturi vielä asentamatta. Päälimmäinen fiilis oli heti ensi lähdöstä alkaen, että sairas lisävääntö vanhaan alkuperäiseen moottoriin nähden. Todella mukava ja tasapainoinen ajella, ihmetyttää vain, että mihin sitä enää tarvitee tuota ykkösvaihdetta.

Täytyy myöntää, että hieman on hämmennystäkin joillekin ohikulkijoille aiheuttanut, mihin sitten olenkaan pysähtynyt huilaamaan.

 

Nooh, tuli käytyä myös konttorilla näyttämässä, mutta nyt olikin eri kaveri katsomassa kuin syksyllä oli näyttänyt vihreää valoa muutostyölle.

Tiukan tulkinnan mukaan tuo pykälä millä moottorin tehot saa kasvattaa kaksinkertaiseksi koskee katsastajan mukaan vain alkuperäisen moottorin viritystä, ei toiseksi vaihdettua moottoria. Eli nyt ei tehot saanutkaan nousta enempää kuin kaksikymmentä prosenttia. Ei muuta kuin laskin käteen ja laskemaan. Alkuperäinen moottori rekisteriotteen mukaan 24 kW, siihen 20% lisää tekee 28,8 kW. Kuplan 1300 kone rekisteriotteen mukaan 29 kW. Tästä katsastajan tiukka linjaus, kuplan kone liian tehokas (0,2 kW). Ehdotin varovasti jo koulussa opetettua pyöristyssääntöä, että eikös tuo 28,8 pyöristy 29:ään, eihän otteeseenkaan merkata kuin kokonaislukuja. Ei käynyt kun kone on silti lakennallisesti liian tehokas :)

 

Sitten tulisi vielä maksaa lisää veroa koska moottorin vaihdon yhteydessä verotusluokka muuttuu kuutiotilavuuden kasvaessa. Jos kone on alle 750 kuutioinen on pyörän veroprosentti 22, mutta yli 750 kuutioisissa 24%. Eli joudun toidennäköisesti maksamaan tuon 2% lisäyksen moottorin osalta.

Hauskinta tässä on se, että vajaa pari vuotta sitten tulli arvioi KOKO pyörän arvoksi noin 160 euroa josta veroa tuli maksettavaksi 36 euroa. Nyt pitää maksaa tuo kahden prosentin lisäys moottorin osalta. Moottorin osuus koko pyörästä on noin 18%, joten lisäveron määrä noin 60 senttiä.

 

Hätä ei ole tämän näköinen, hieman papereiden pyörittelyä ja sorvataan lukemat kohdilleen. Ja ainahan voi käydä dynossa, eiköhän tuosta 60-luvun arpakoneesta jo olisi 0,2 kW tehojakin pudonnut, ja jos ei niin säädetään takajarrukengät riittävän lähelle.

 

Yhteenvetona kuitenkin kaikesta helveeetin hyvä fiilis, väliäkö sillä jos leima lähti kun ajotaito jäi, ja eikun ajelemaan, lupaili melkein hellettä.

Laittelen muutaman kuvan valmiista pyörästä kun ajelemisilta ehdin.

 

Ps. onko teillä F-lohkoisen 1300 40 heppasen orkkis koneen tehot rekisteriotteessa 29 kW vai jotain muuta?

[ARTO]

Vai 0,2kw liian tehokas,heheh.... katsastajaukko varmaan voitti kuukauden Jorma-tittelin:D

[aki]

Tarkista nyt kyitenkin, ettei se vaan ole sittenkin 1200 kattila.

[DWL_Puavo]

On kyllä hieno pyörä, harmi ettei mennyt läpi nyt jonkunsorttisen pilkunnussinnan takia.

 

Ja ainahan voi käydä dynossa, eiköhän tuosta 60-luvun arpakoneesta jo olisi 0,2 kW tehojakin pudonnut, ja jos ei niin säädetään takajarrukengät riittävän lähelle

Jos dynoon asti niin sytkää vaan myöhäiselle tai kaasuvaijeria löysälle.

 

Onkos tämä sitten silleen että jos se rekisteröidään isommalle moottorille (1300) niin sitä sais sitten taas virittää lisää? Vai verrataanko sitä aina alkuperäiseen lukemaan. Tämmöiseen hengeltäänkin varmasti sopii mukavasti lotkotteleva vääntökone, ja jonkun 76-78mm strokeakselin saisi varmaan toimimaan vielä 1300 pyttyjen kanssa ilman että koneen leveyttä tarvitsee silminnähden kasvattaa (ts. kun tuo "konehuone" on melko avara). Tämä tosin järkevää ainoastaan jos ei uskalla vaihtaa pyttyjä isommiksi ulkoasun muuttumisen takia.

 

Puavo

[MicaL]

Soitin tänään Trafiin ja pyysin heidän tulkinnan tehopykälästä. Sanoivat että pykälä tarkoittaa sitä, että pyörän tehoja saa kasvattaa esim. vaihtamalla moottori. Noussutta tehoa verrataan alkuperäisen moottorin tehoihin ja näin ollen olin alkujaan oikeassa, että pyöräni tehot saa maksimissaan kaksinkertaistaa. Uusi käynti konttorilla ja hyvässä hengessä uusi tulkita pykälään ja leima paperiin. Nyt otteessa moottoritilavuus 1300 kuutiota ja tehot 29 kW. Saisin kasvattaa tehoja tuosta vielä maksimissaan 48 kilowattiin.

 

Kerrottakoon vielä, että vaikka eilen tulikin hylsy katsastuksessa, niin koko prosessi konttorilla meni todella mallikkaasti. Hankalien pykälien tulkinnassa oli vain hieman vaikeuksia. Mitattiin sitten vielä "kaupanpäälle" melutkin. Näin vanhassa pyörässä maksimi melutaso on 106 dB(A) ja mittaamalla saatiin vaimennusläppä kiinniasennossa 90 dB(A). Läppä auki suorilla putkilla tuli noin 100 dB(A), eli jopa näinkin putket olivat riittävän hiljaiset, ei kylläkään minun mielestäni.

 

Joo DWL_Puavo, aina verrataan alkuperäisen moottorin tehoihin, ei voi kikkailla vaihtamalla pikkuhiljaa isompi ja isompi moottori.

[MicaL]

No nyt on ajeltu pyörällä turunseutua ristiin rastiin, mutta sitten alkoivat vaikeudet. Melko lyhyellä ajalla moottori alkoi paukuttaan putkissa ja käymään kierroksilla aina huonommin ja huonommin, nykii ja paras veto poissa. Nyt jos lähtee melko kylmälläkin koneella niin ilmiö heti sama. Alkuun kone pelasi todella hyvin, nyt jäljellä on enää melko ok tyhjäkäynti. Missä mättää?

 

Tulpat melko mustat, kaikki samanlaisa. Venttiilitkin tai jokin muu tuntuisi kalkattavan enemmän kuin ennen. Sytkän kääntely ei oikein vaikuttanut mitenkään tuohon paukutteluun. Uusittuja osia laitettu arpamoottorin asennuksen yhteydessä mm. tulpat, tulpanjohdot, konkka, puola. Ajettu eilinen päivä, pelas hyvin, tänään alkoi ongelmat.

 

Viimeiseltä lenkiltä tullessa huomasin minulle oudon ilmiön. Kone sammutettuna kun kääntää kaasua niin kaasarista alkaa kuulumaan kummaa sihinää tai kuin joku puhaltaisi pienellä pillillä veden alle ilmaa, eli porinaa. Sihinä jatkuu vaikka minuutin kun pitää vain kaasuläppää auki. Kiihdytyspuppu tietenkin aluksi heittää tavaraa ulos, mutta voiko tuo pitää tuollaisen porinaa ja noin pitkään? Kaasari on nyt vain kivasti tankin alla/sisällä eikä sitä pääse ilman isompaa purkamista tutkimaan. Kaasarissa on vaahtomuovinen suodatin josta ääni kuuluu selvästi. Voisko uittaa jotenkin heti kun vähän avaa kaasua vaikka kone ei edes käy, nyt ei vain oikein pääse näkemään kaasarin kurkkuun. Bensa tulee tankista omalla painollaan, ei bensapumppua.

Ajossa kaasari ja imusarja vetää ihan jääkylmäksi vaikka melkein hellettä. Kaasari on päältä jopa aivan läpimärkä kosteudesta ja tiputtaa vettä alleen, normaalia?

 

Imusarjasta ei pienellä tutkimisella löytynyt vuotoja. Voisiko olla kaasariin mennyt paska aiheuttaa kun ei tullut laitettua suodatinta bensaletkuun?

 

Viittaako tuo jumalaton paukutus enemmän bensa vai kipinäpuolelle? Ei varsinaisesti paukuta moottorijarrutuksessa, enemmänkin kiihdytettäessä tai pintakaasulla ajettaessa. Puolana motonetin 15 euron öljytäytteinen tankin alle asennettuna hieman johtopuoli alaspäin, noin 30 astetta, riittääkö vai onko edes asennolla mitään merkitystä, voisiko oireilla noin pienen käytön jälkeen?

 

Kärjet vanhat, mutta näyttäis olevan suht ok, jakajan kansi näyttäis ehjältä.

 

Nyt kun kone jäähtyy kunnolla, niin ajattelin säätää venttiilit uudelleen. Jos välys on liian iso, niin ei kai paukuta, mutta jos liian pieni niin voisiko kantaa ja paukuttaa putkeen?

 

Kuinka moni jaksoi lukea koko tekstin? Otan osaa :)

[Roope]

Veikkaan motonetin puolaa omani alkoi oireilemaan n300 km ajolla samalla tavalla ja puolan vaihdolla tuli kuntoon.

[MicaL]

Toi olis helppo ja halpa korjaus, täytyy kokeilla vaikka väliaikaisesti kuplan moottorin mukana tulleella vanhalla puolalla, pitää vaikka jalkovälissä huomenna koeajolla :)

Minkä puolan hommasit/suosittelet ja voiko laittaa vaikka pystyyn tai vaakaan jos haluaa? Jostain luin että kuplan omat pitäis ainakin olla johdot alaspäin että pelittää pidempään.

[Geronimo]

Tätä jaksaa kyllä lukea.

 

Boschin sinistä käyttää varmaan aika moni mutta toimiva alkuperäinen on kans hyvä.

Sitte fiilistelyllä 123 jakaja alkuperäisen tilalle?!?

[xam1]

Saattaapi jäätää kaasaria/imusarjaa kun sulla ei vissiin oo mitään imusarjan lämmitystä? Normisti siellä menee siis pakosarjoista putket imusrj. kylkeen. Tyypillinen juttu kuplassa jopa helteellä jos esim. lämmitysputket tukossa.

[metake]

TMinkä puolan hommasit/suosittelet ja voiko laittaa vaikka pystyyn tai vaakaan jos haluaa?

Hinta/laatu suhteeltaan melko hyvä, vaikka pilipali kaupasta onkin: *klik*

 

Juuri asensin tuohon toiseenkin virimoottoriin tuollaisen ja hyvin rokkaa..

[Jorrma]

Hölmönä kysyn mutta miks sitä konttorilla kävit näyttää kun pyörässähän näyttäs kilpi olevan, antaa mennä vaan auringonlaskua kohden ilman että mainitsee " varmemman " tekniikan laitosta.

[Tanhis]

Hölmönä kysyn mutta miks sitä konttorilla kävit näyttää kun pyörässähän näyttäs kilpi olevan, antaa mennä vaan auringonlaskua kohden ilman että mainitsee " varmemman " tekniikan laitosta.

 

Sit menet ajamaan kolarin huomattavasti tehokkaamalla koneella varustetulla laitteella ja saat jonkun pysyvän vamman joka tarvitsee hoitoa loppuelämäsi. Ja sit rupeat kinumaan rahoja vakuutuksesta niin hupsankeikkaa kun eipäs se katakkaan kun on tullut ajeltua laittomalla viritetyllä pelillä.

Eli ei välttämättä oikea paikka ruveta säästämään/kikkailemaan.

[Jorrma]

No eikös nuo ole ulkonäöllisesti samannäköisiä myllyjä, kuka sen hokaa mällin jälkeen mikä siinä on, antaa olla kuhan kysyin.

[MicaL]

No eikös nuo ole ulkonäöllisesti samannäköisiä myllyjä, kuka sen hokaa mällin jälkeen mikä siinä on, antaa olla kuhan kysyin.

Joo, onhan se noinkin, mutta nytkin jokainen paikalletulija kysyy että mikä helvetti tuo oikein on :)

Noi liikkuvat on kans nykyään tuolla tiellä aika hyvin ajan hermolla ja kilvet lähtee vähän pienemmistäkin muutoksista jos ei löydy rekisteriotteesta.

Koko prosessi maksoi 35 euroa ja nyt on hieman helpompi hengittää jos pysäytetään jostain muusta rikkeestä.

 

Aika hauska yksityiskohta vielä kun muutosprosentti meni yli 25:n niin rekisteriotteeseen tuli lisämerkintä "Rakennettu laite".

Ei kyllä hajuakaan mitä tarkoittaa.

 

Säädin aamulla venttiilit ja kokeilin toista puolaakin, mutta pauke jatkui edelleen putkissa. Sitten päätin käydä vielä pikaisesti testerissä ja katsottiin, että sähkövehkeet oli ok. Kipinä tyhjäkäynnillä ja kierroksilla kaikissa pytyissä ok ja ajoituskin oikein. Pakokaasutesti paljasti, että tyhjäkäynnillä ja pikkukierroksilla seokset aika ok, mutta heti isommilla kierroksilla seokset hyppäsivät tosi rikkaalle. Kaveri sanoi, että tuo alkaa myös helposti paukuttaan putkissa kun tulpat nokeentuvat ja kipinä ei tule jokakerta, tiedä häntä, mutta ainakin seokset ihan sekaisin ja tulpat sairaan nokiset.

 

Eli seuraavaksi kaasarijumppaa, vaatii vain hieman purkua ennen kuin pääsee käsiksi, nyt kuitenkin keskiviikkotapaamiseen muovipyörien joukkoon Aurajoenrantaan putket paukkuen. Sitten onkin taas luvassa muutama sadepäivä räpläämiselle.

[Kemin Karavaanari]

Pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri motoristille:

 

Onko muuten vinkkiä miten sais nuo venttiilikopan alareunat tiiviiksi? Nyt kun pyörä on vinossa seisontatuella, niin toiseen venttiilikoppaan kertyy käydessä varmaan puoli litraa öljyä joka ei pääse takaisin öljypohjaan ja valuu seisoessaan pikkuhiljaa tiivisteen välistä tallin lattialle. Noita tiivisteitä taitaa olla aika monenlaatuisia? Kopat ovat Bugpackin rosteriset ja tiivisteet jotain korkkia.

 

Itse olen liimannut tiivisteet koppiin ja sen jälkeen vasta paikalleen ja tosiaan vuotavat helposti.

 

 

Minä sivelen tiivisteet ympäriinsä vaseliinilla. Eka kerran moottorin lämmetessä liimaantuu tiiviiksi ja samalla estää korkkitiivisteen murentumisen. Voi myös käyttää saman tiivisteen tarvittaessa uudelleen jos ei satu olemaan uusia tiivisteitä käsillä, kunhan vaan sivelee uudet vaseliinit pintaan.

[MicaL]

Rykimisen syykin löytyi lopulta tien poskessa. Alkoi rykimään niin, että matkan jatkaminen oli mahdotonta ja oli lopulta ajettava tien sivuun, mukana vain ruuvari ja sivuleikkurit. Tuijotin aikani kaasaria ja totesin, että eipä näillä työkaluilla ihmeitä tehdä. Kiihdytyspumpun ja automaattiryypyn välissä kiilteli yksi houkuttelevan näköinen messinkiruuvi. Ruuvi auki ja oho, suuttimen pienessä reijässä oli ihan kuin palanen vaahtomuovia, mitä ihmettä, tuoko muka ollut ongelma koko ajan? Roska pois, suutin paikalleen ja käymään. Voi elämän kevät, kaikki epämääräiset ja satuynnaiset käyntihäiriöt, rykimiset ja paukkeet havisivät sen sileän tien. Oon ajellu jo viikon eikä merkkiäkään vanhasta viasta.

 

Tänään ajelin 25 asteen lämmössä 50 kilsan lenkin ja mittasin kotiin tullessa pihalla moottorin lämpötiloja heti sammutuksen jälkeen. Sylintereiden ripojen väleissä 140-170 astetta. Pienemmät lukemat lähempänä lohkoa, isommat kansien lähellä. Kun työnsin lämpömittarin anturin öljytikun reijästä suoraan öljyyn, niin lämpöä vain 80 astetta.

 

Mitenköhän noita lukemia pitäisi tulkita? Sylintereiden pintalämpötilat aika korkeat, mutta moottoriöljyn suht alhaiset?

Onkohan kellään mitään mittaustuloksia sylintereiden pintalämpötiloista kuplassa? Nouseeko koskaan noin korkeiksi jäähypeltien sisällä?

 

Piti laittaa vähän kuviakin valmiista pyörästä, mutta enpä ole saanut enää useampaan päivään yhtään kuvaa google plussaan...

[NordBling]

Mun on tarkotus mittailla kuplan konetta,on vaan nii vähä tilaa alla ettei oikeen pääse ir-pistoolilla kunnolla ampumaa.

 

Öljyn/lohkon lämpöjä tuli tossa mitattua kolkista, etin kuumimman kohdan lohkon pohjasta. Löyty sihdistä vähän taaksepäin.

 

Tyhjäkäyntiä vartti, 67 astetta

 

Kruisailua vartti, max 60 km/h, 76 astetta

 

Reilumpaa kenkää maantiellä 15 km, max 120 km/h, 94 astetta

 

Pieni jäähdyttelylenkki, 88 astetta

 

Kansilämpöjä en mitannu. Ens kerralla mittaan, jostain volkkarista. Mittarina Fluke 62 mini.

[x-pj]

Sylinteriputkien lämpötila ei kaiketi ole niin kriittinen kuin kansien lämpötila. Alumiinikannet ei kestä hirveitä lämpöjä. Mulla on kuplassa VDO:n mittari, joka mittaa lämpöjä sytytystulpan juuresta. Sen pitäs olla kuumin paikka kannessa, ulkopuolella. Toinen hyvä mittaus paikka olis varmaan pakoaukon reuna. Normiajossa mulla lämmöt liikkuu tuon mittarin mukaan 170-180 asteen tietämillä. Kovassa ajossa hiukan enemmän. 200 astetta olis kaiketi vielä turvallinen ja hetkellisesti voi mennä siitä vielä vähän yli.

[MicaL]

Yritin tilata määräaikaishuoltoa, mutta eivät löytäneet koneelta kyseistä mallia :)

 

 

Nyt on kaasari levällään pöydällä puhdistusta varten. Yritin hieman etsiä haulla tietoa bensan pinnan oikeasta korkeudesta, mutta huonoin tuloksin. Mistä mahtaisi löytyä tietoa tai muistaako joku suoraan mitan? Kaasari on Solex 30 pict-1.

 

Voiko pinnankorkeuden mitata siten, että lorottaa bensaletkusta bensaa niin paljon kuin neulaventtiili päästää ja sitten ruuvaa kannen auki ja mittaa pinnan korkeuden tiivistepinnasta, vai miten se kuuluu tehdä? Jos korkeus on väärä, niin säädänkö vääntämällä kohon vartta vai lisäämällä/poistamalla prikkoja neulaventtiilin juuressa? Kuinka tarkka kyseinen kaasari on pinnankorkeudelle ja missä rajoissa se saa olla, kun tuo mittauskin on aina hieman epätarkkaa, ainakin noiden millin osien osalta.

 

Mitäs muuta tuolle kaasarille vois tehdä samalla kun on levällään?

[Tanhis]

Yritin tilata määräaikaishuoltoa, mutta eivät löytäneet koneelta kyseistä mallia :)

 

 

Nyt on kaasari levällään pöydällä puhdistusta varten. Yritin hieman etsiä haulla tietoa bensan pinnan oikeasta korkeudesta, mutta huonoin tuloksin. Mistä mahtaisi löytyä tietoa tai muistaako joku suoraan mitan? Kaasari on Solex 30 pict-1.

 

Voiko pinnankorkeuden mitata siten, että lorottaa bensaletkusta bensaa niin paljon kuin neulaventtiili päästää ja sitten ruuvaa kannen auki ja mittaa pinnan korkeuden tiivistepinnasta, vai miten se kuuluu tehdä? Jos korkeus on väärä, niin säädänkö vääntämällä kohon vartta vai lisäämällä/poistamalla prikkoja neulaventtiilin juuressa? Kuinka tarkka kyseinen kaasari on pinnankorkeudelle ja missä rajoissa se saa olla, kun tuo mittauskin on aina hieman epätarkkaa, ainakin noiden millin osien osalta.

 

Mitäs muuta tuolle kaasarille vois tehdä samalla kun on levällään?

 

No kiihdytyspumpun ulosannin voisi ainakin helposti mitata ja myös kiihdytspumpun vivusto kannattaa ehystää kun yleensä kuluu ihan sohloksi.

 

Ja katsoitko jo manuaalia täältä

 

Ja tosiaan pinnan tasoa säädetään venttiilin alla olevien prikkojen paksuutta muuttamalla.

[MicaL]

Koitin kahlata linkit läpi, mutta en löytänyt mitään mittaa bensan pinnalle. Käskettiin käyttämään oikean paksuista tiivistettä neulaventtiilissä ja taivuttamaan kohon peltistä vartta jos on vääntynyt pois vaakatasosta, mutta missään ei ottanut silmään mitään mittoja. Mulla kohon varsi on vähän eri linjassa kuin kohon yläpinta, joten vaatii vähän taivuttelua. Riippuen mistä kohtaa alkaa taivuttaa suoraksi, muuttuu myös kohon korkeus neulaventtiilistä ja näin ollen myös bensan pinta neulaventtiilin ollessa kiinni.

 

Eli jos olis vielä joku vinkki/linkki oikeaan bensanpintaan, niin laittakaas yökyöpelit tuleen, aamulla ajattelin kasata tuon kaasarin. Vai onko edes kovin tarkka tuolle pinnalle?

[Geronimo]

Koitin kahlata linkit läpi, mutta en löytänyt mitään mittaa bensan pinnalle. Käskettiin käyttämään oikean paksuista tiivistettä neulaventtiilissä ja taivuttamaan kohon peltistä vartta jos on vääntynyt pois vaakatasosta, mutta missään ei ottanut silmään mitään mittoja. Mulla kohon varsi on vähän eri linjassa kuin kohon yläpinta, joten vaatii vähän taivuttelua. Riippuen mistä kohtaa alkaa taivuttaa suoraksi, muuttuu myös kohon korkeus neulaventtiilistä ja näin ollen myös bensan pinta neulaventtiilin ollessa kiinni.

 

Eli jos olis vielä joku vinkki/linkki oikeaan bensanpintaan, niin laittakaas yökyöpelit tuleen, aamulla ajattelin kasata tuon kaasarin. Vai onko edes kovin tarkka tuolle pinnalle?

 

Ilmeisesti ei se niin tarkka ole, ite oon putsannu kaasarin pariin kertaan ja sen jälkeen täyttäny bensalla kammion ennen asennusta niin että koho on silmämääräsesti vaakasuorassa, aina on toiminu.

Viisaammat kertoo enemmän...

[vwagen]

12-14 mm bensapinta ja säätö neulaventtiilin tiivisteprikan paksuutta vaihtamalla.

[MicaL]

Kiitos vinkeistä. Vwagen, onko antamasi mitta bensanpinnasta silloin kun koho kelluu vapaasti paikallaan kannen poiston jälkeen? Bensan pintahan on korkeammalla kannen ollessa kiinni, koska neulaventtiili painaa kohoa omalla painollaan hieman syvemmälle, mutta silloinhan sitä ei oikein edes pysty mittaamaan.

 

Viimeaikaisen röpöttelyn ja paukuttelun syykin selvisi lopultakin eilen VW-Weekendin aivoriihessä Somerolla. Moottorin käynti hiipui paikalle saapuessa ja hävisi lopulta kokonaan. Paikalla olleen työryhmän aktiivisten ponnistelujen jälkeen vika saatiin lopulta karkoitettua vaihtamalla kokonaan toinen jakaja oman tilalle. Käynti palautui samantien ja toimii nyt paremmin kuin koskaan. Ilmeisesti vanha jakaja on oireilut koko ajan, joskus vähemmän joskus todella pahasti.

 

Menemättä sen syvällisempiin arvioihin siitä, mikä jakajassa loppujen lopuksi on ollut vikana ja kannattaisiko se korjata, niin tiedustelisinkin nyt sopivaa uutta jakajaa. Huonoimmat kiinalaiset versiot kuulemma kannattaa unohtaa, mutta nuo kalliit 123 jakajatkin jättäisin pois laskuista hinnan takia, joten kysymys kuuluu mitä suosittelisitte?

 

Vanha jakaja on alipainesäätöinen Bosch, ilman keskipakosäätöä, ja kaasarihan on Solex 30 pict-1, koneena vanha perus 1300. Eilen lainaksi saamani jakaja on ilmeisesti tyypiltään 009, siinä on pelkkä keskipakosäätö. Ainakin tämä jakaja toimi mielestäni hyvin.

 

Lukiessani esim Aircooledin sivuja, kiinnostavina vaihtoehtoina tuntuisi olevan ainakin kärjettömistä 009 ja 034. Kumpi sopivampi vai ei kumpikaan? Sivuilla sanotaan, että paljon laadukkaampia kuin aikaisemmat kopiot, mutta onko näin?

Lisäksi Hotcarsilla esim kärjetön Empi SVA ja alkuperäinen Bosch alipainesäädöllä ja kärjillä (näidenkin sopivuustiedot aika olemattomat ja onko tuo Bosch saksalainen vai jonkun muun maalainen)

 

Ja etupäässä kiinnostaa sellaiset hyvät ja halvat jakajat jotka sopivat koneeseeni ja on mahdollista hankkia muutamassa päivässä vielä ennen juhannusta :)

Tähänkään valintaan ei varmasti ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa, joten rohkeasti ehdottelemaan ja kertomaan mielipiteitä tuotteista.

[tolvana]

Vanha jakaja on alipainesäätöinen Bosch, ilman keskipakosäätöä, ja kaasarihan on Solex 30 pict-1, koneena vanha perus 1300.

Ja etupäässä kiinnostaa sellaiset hyvät ja halvat jakajat jotka sopivat koneeseeni ja on mahdollista hankkia muutamassa päivässä vielä ennen juhannusta :)

Mullakin on muutama vastaava jakaja jouten nurkissa kuten myös monella harrastajalla turun kulmilla, laita ostoilmo virranjakajista turun kulmilta niin luulis löytyvän. Mun kamat on kouvolan nurkilla ja noita ei taida kannattaa pakkailla ja lähetellä eestaas.

Sun on mahdollista saada hyvä ja halpa jakaja ainoastaan käytettynä, uusissa laatu menee hinnan mukaan.

Esim. Jos mä laitan muutaman ei väljän/kuluneen jakajan(Orkkis Bosch) laatikossa postiin ja valkkaat sulle sopivimman ja lähetät loput takasin ja laitat parikymppiä(jakaja kybän postit toisen) mun tilille niin tuo onnistuu.

Mut ITELLA varmaan sotkee nuo aikataulut eli tuskin ehtii sinne torstaiksi vaikka löisin huomenna töitten jälkeen postin matkaan.

Eiköhän turkkusestakin kybällä ellei jopa ilmaseksi löydy sulle jakaja kun paat sen ostoilmon.

[aki]

Jakajat on jossain hukassa, mutta volkkarin magneetto pyörii laatikossa. Sen kanssa saattaa fyysiset mitat tulla haasteeksi. Jos kiinnostaa, niin laita viestiä.

 

Aki

[MicaL]

Ok, eli kaivoin tuon vanhan jakajan vielä esille ja akselissa ei ainakaan tuntunut olevan suuremmalti väljää ja alipainesäädinkin tuntuisi pelittävän, joten vaihtamalla kannen, pyörijän ja kärjet saattaisi tuostakin tulla vielä ihan käypä peli. Jakajan numero on muuten 113 905 205 K.

[tolvana]

http://www.oldvolkshome.com/ignition.htm#A6667 kuuklella faktaa jakajasta.

[Tanhis]

Ok, eli kaivoin tuon vanhan jakajan vielä esille ja akselissa ei ainakaan tuntunut olevan suuremmalti väljää ja alipainesäädinkin tuntuisi pelittävän, joten vaihtamalla kannen, pyörijän ja kärjet saattaisi tuostakin tulla vielä ihan käypä peli. Jakajan numero on muuten 113 905 205 K.

 

Eiköhän se olisi fiksuinta laittaa se vanha kuntoon.

[multanen]

joten vaihtamalla kannen, pyörijän ja kärjet saattaisi tuostakin tulla vielä ihan käypä peli.

Kondensaattori kannattaa myös vaihtaa (käytettyyn tai uuteen laatuosaan, ei halpisosaan. Ne on tosi huonoja nykyään).