Jump to content
pas2

Älkää purkako autojanne muttereiksi!

Recommended Posts

Siis jos teillä ei ole vähintään kymmentä vuotta rajoittamatonta talliaikaa ja projekti _välttämättä_ vaatii sen.

 

Sen verran noita muttereiksi purettuja on mennyt munkin käsien läpi ja ohi - kun puuttuu liikaa osia tai - kun se vaan on niin järjettömän hankala saada ne mutterit kasaan...

 

Siis oikeasti

 

Tarkoitan näitä katsastettuja ja /tai ajokuntoisia autoja, joita voisi vähän kerrallaan kunnostella joka talvi JA SITTEN KESÄLLÄ AJAA!!! Vaikka siirtokilvillä näyttelyyn! Kun homma menee niin, että kun auton silpoo muttereiksi niin

-Vaatii todella päättäväisyyttä kasata se

-Vaatii vielä enemmän päättäväisyyttä kasata se väärillä pulteilla - väärillä blaablaablaalla

-Ja kun ei niitä oikeita pultteja ja blaata löydy tai muuten hyytyy niin siihen jää muttereiksi.

 

Finanssipoliittisestikin on parempi pitää se romuläjä ajokuntoisena pommina siinä takapihalla. Saat oikeasti helpommin ja paremmalla hinnalla myytyä jos autolla voi ajaa.

 

Tällainen mietelmä, jos on väärin poistakaa ja jos joku tuntee jotain vastaa.

 

Vakuuttavuutta saakoon sillä, että mulla on aidosti konetta vajaa ajokuntoinen junis, pohjaa vaille ajokuntoinen hotrod, puslia vaille ajokuntoinen A, ruuvaamista vaile ajokuntoinen chopper, koneremonttia ajokuntoa vaille olevia prätkiä kolme.

Niin ja se muttereiksi purettu 30-luvun Lincoln seisoo pihalla. Toki on vielä rullaava mutta eipä ne akselitkaan kiinni ole. Siis kaksi moottoriakin aivan tuhannen päreinä, kaikki mitä on saatu palasteltua on palasteltu. Niin ja 4WD Dodge. Muttereina palasina ympäri tonttia (oli jo kun paikan hankin)

Edited by pas2
  • Like 12

Share this post


Link to post

Heh, täyttä totta. Mutta jos on vähääkään järjestelmällinen ja yksi projekti, voi asiassa onnistuakin.

  • Like 1

Share this post


Link to post

Olenkin harkinnut pitäisikö tehdä totaalinen restaurointi laikka-avolle vai ei juurikin noista syistä. Yleensä käytettävissä oleva aika ei vaan riitä, iskee motivaatiopula ja projektit jää makaamaan. Joskus sentään saanut jotain kuntoonkin, mutta noin puolet peleistä siirtyy eteenpäin "melkein-valmiina". Tarkoittaa sitä että rahat meni puolivalmiiseen kuntoon saattamiseksi mutta valmista ei tullut. Ja eteenpäin siirtyy vitutuksen vuoksi äärettömän halvalla. Yleensä halvemmalla kuin mitä lähtökohta maksoi.

Share this post


Link to post

Ottakaa purkaessa edes yksityiskohtaisia valokuvia . Nyt ollaan sentään digiajassa.

Pussittakaa kaikki ruuvit ja mutterit vaikka minigrip pusseihin joissa sisällä pahvilappu joka kertoo ruuvien osoitteen. jne

Osat kannellisiin läpinäkyviin muovilaatikoihin, joita helppo pinota tilaa säästävästi  ja siirrellä niiden hajoamatta jne jne.

 

Minulla ainakin muisti siitä, missä järjestyksessä osat oikeasti oli asennettu ja miten päin, kestää harvoin seuraavaan viikkoon.

Joskus voi olla tunnista kiinni saako enää kasaan ilman muistiinpanoja tai valo- , paperikuvaa asiasta.

  • Like 1

Share this post


Link to post

Hah, tuo on totta nykyään itellä kans.

Mutta yksi, pienemmät säilytystilat, niin ei mahdu kuin kaksi projektia korkeintaan.

Toinen hävittää mutterit suosiolla ja rakentaa täysin alkuperäisestä poikkeavan, niin ei väliä edes vanhoilal osilla mihin kuuluu :) Näin mun notsi valmistuu, joskus. Taitaa tulla 10 vuotispäivät tuollakin projektilla vai meniköhän sekin jo.

Nyt sit taasen rustoa aina talvisin pikkuosissa näprätty ja kesät ajettu. Juurikin aikataulullisista syistä.

Silloin kun oli nuori ja innokas, eikä mitään perhettä oli aikaa tehdä nippeleistä asti uudelleen. Wiima tullut tuolalin rakennettua, mutta sisustaa vaille sekin valmis :( Eikä kyllä olla ajeltu vissiin neljään kesään..

Share this post


Link to post

Mikään ei ole sen hienompaa, kuin viettää "selaile varastot lävitse" -viikonloppu ja etsi tekeillä olevaan projektiin parhaat olemassa olevat osat! Kun ei ole tuo vaurastuminen muuten koskettanut, niin onneksi on sentää osia jemmassa lähes 30-vuoden ajalta muttereiksi puretuista projekteista... Ja kyllä noista puretuista ehkä joka viides on osannut kasaankin mennä :-)

  • Like 2

Share this post


Link to post

Tää oli hyvä ketju!

 

Itse myönnän etten ole yhtään projektikertomusta tehnyt vaikkakin jokusen himmelin jopa liikkeelle saanutkin.

Mutta pirun kiva niitä on lukea, kiitos kirjoittajille! Itse en vaan jaksa / kestä "ammattilaisten" vittuiluja mikä milloinkin on vinossa...

 

Mutta joteskin noista projektien ensi postauksista jo näkee valmistuuko jokin laite vai ei.

Saa koti-soffalla nauraa partaansa kun joku aloittaa projektin mistä puuttuu lattiat, kotelot & puolen kylkeä.

Silti jo ennen purkua kysellään rengas-/ vanne-paketteja & tilataan netistä kokopunaisia takavaloja:)

 

Joku hakkeri sais selvittää aloitetuista projektikertomuksista moniko on valmistunut suhteessa aloitettuihin ketjuihin:)

Saati sitten se lukumäärä mitkä löytyy talleista purettuina...

  • Like 1

Share this post


Link to post

Rohkeesti vaan tallitarinoita esiin! Projektien onnistumisista ja virheista on halvinta oppia tälleen netin kautta ja saattaa saada hahmoa myös siitä mihin omat rahkeet oikeesti riittää. Harva muuten kertoo avoimesti kuinka paljon projektiin meni rahaa. Siitähän tää todellisuudessa alkaa usein kiikastaa ja usko loppua. Rahalla on eri merkitys jokaiselle, mutta moni luulee tekevänsä nää kuplat muutamalla tonnilla "kun osat on niin halpoja ja niitä saa melkein mistä vaan"

  • Like 1

Share this post


Link to post

Rahasta en mäkään kirjota, varsinkaan kun en laskenut viimesen projektin kuluja. Projektin alkaessa vuosiluku oli jossain -90-luvun alkupuolella ilmeisesti, kaks edellistä omistajaa sai auton purettua osiin. En tiedä oliko esmes moottoria tällöinkään enää tallella. Osapuutteita oli kuitenkin, joskin myös iloisia yllätyksiä. Esimerkkinä puuttuvan takapenkin istuinosaan kuulunut tarvikepäällinen oli tallella jolloin ei tarvinnu verhoiluja hankkia saadakseen siistit samanlaiset penkit.

 

Mulla meni tohon 1,5 vuotta, samaan aikaan tehtiin Jutan pallis alusta loppuun 7 kuukaudessa. Koko kesän oli vähän sellanen projektikrapula, ettei oo tehny mieli alottaa mitään isompaa juttua, pienempienkin asioiden tekeminen tuntuu ahistavan vaikka missään tapauksessa ei oo ihan yksin tarvinnu touhuta. Kait se tästä. Kivaa olis vaan ajellakin välillä :-)

Edited by NordBling

Share this post


Link to post

avoimesti  -52 splittiin meni 10500 + miljoona omaa tuntia, tallissa ,  -39 ford rodi 9000 ,kovatöinen,https://picasaweb.google.com/100165292843498342225/RodiMyyty myyty, , -47 olds rotta 8500 myyty, mustang mach -72 20000 myyty, omat saatu kaikista paitsi omista tunneista ei latiakaan.  eikä  tarvinnutkaa, harrastelen vaan..

Edited by eekoo
  • Like 1

Share this post


Link to post

Omassa projektissa kaikki muu osina paitsi vaihdelaatikko. Reilu vuosi mennyt ja nyt rupee pikku hiljaa näyttämään siltä että pääsee kasaamaan auton. Valmista ei ole kuitenkaan vielä ensi kesänä, koska kohta tulee muutaman kuukauden tauko lääkärin määryksestä. Tosi mielenkiintoista on toimia tallissa yksin kun ei saa nostaa yli 10 kiloa.

  • Like 1

Share this post


Link to post

Mun mielestä jos hyvän meinaa tehä niin kyllä se vaan pitää purkaa muttereiksi ja jos ei muutoksia ala tekemään, eli vakio-osilla kasaa niin ei se niin hirveitä maksa eikä aikaakaan mene montaa vuotta, mutta jos alkaa muuttamaan alustaa, jousitusta, moottoria ja sisustaa niin saahan näihin rahaa menemään.

Ja jos alkaa keskeneräisellä ajelemaan niin tahtoo jäädä tekemättä loppuun. Oma Ghia projekti nieli useamman kymppitonnin rahaa ja tämän takia monta vuotta aikaa, mutta en viitti tarkkaa summaa sanoa, muahan pidettäis ihan hulluna, vaan taidetaan pitää kyllä muutenkin:-)

  • Like 1

Share this post


Link to post

Kyllä oon hyvin pitkälti topicin aloittajan kanssa samoilla linjoilla. Yhden projektin hävitin kun loppui mielenkiinto aiheeseen. Osina olis varmaan saanu enemmän, mutta ehkä sekin kasa vielä joskus liikkuu.

 

Nyttemmin olen siirtynyt polkupyöriin. Just sopivan monimutkaisia projekteja...

Share this post


Link to post

Samaa mieltä ketjun aloittajan kanssa. Eikä mulle, jolle näillä waunuilla ajaminen volkkaritapahtumiin on olennaisin osa harrastusta, sopisikaan, että VW:t olisivat palasina tallissa... Ei; ajokunnossa niiden pitää olla. Kesällä käytiin kuplalla ja CombiCampilla Englannissa ja Ranskassa VW tapahtumissa.

Share this post


Link to post

Hyvä aihe ja täysin samaa mieltä aloittajan kanssa. Iän myötä viisastunut sen verran, että kaikkea ei aina tarvitse purkaa, vaan kannattaa antaa olla yhtenä kappaleena jos vaan mahdollista. Korjataan tarvittaessa ja asetetaan ajaminen harrastuksen päätavoitteeksi. Viime viikolla juuri myin yhden pahvilaatikoihin purkamani kaksipyöräisen pois. Toivottavasti ostajalla on enempi aikaa kasata se takaisin liikenteeseen. Yksi bussi on odotellut inspiraatiota jo vuodesta 2009 saakka, mutta se onkin yhä yhtenä kappaleena. Ja kaikesta huolimatta vieläkin löytyy kaksi osiksi purettua projektia nurkista, no toinen on ehkä jo ensi kesänä ajossa.

Share this post


Link to post

Paras muttereiksi purettuna ollut tuote oli yks laitos, jolle tuli 40v muttereina oloa täyteen, jolloin omistaja tajusi, ettei se hänellä nippuun tule. Ei se tullut nippuun mullakaan, mutta seuraavalla tuli!

 

Niin ja topicin avasin siksi, että uudet ja muttereiksi päräytettyä näkemättömät / sen nippuun saattamista näkemättömät harrastajat harkitsevat yli yhden kerran, että mihin ryhtyvät. Ja jos se auto on muttereina niin anna nyt edes moottorin ja vaihdelaatikon olla nipussa... 38 chevyssä ainoa purkamaton osa oli perä. Tai no oli siitäkin jarrut nypitty pois. Niin siis vaihdelaatikkokin oli palasina.

 

Todellakin USEITA tuhannen ***lun päreiksi purettuja olen ostanut, jonkun saanut joskus jonkunlaiseen nippuun, joku mennyt osina edelleen ja joidenkin osapuutteisiin kyllästyneenä tyrkännyt eteenpäin. Hitsi kun purkamattomassa autossakin voi olla osapuutteita niin kelaa nyt purettu kasa neljännellä omistajalla, purkamisen jälkeen kuudennessa tallissa niin paljonko ehtii nippeleitä kadota matkalla.

  • Like 1

Share this post


Link to post

Mun 411 -projekti kesti lopulta 10 vuotta. Auto oli käytännössä pelkkä kori, kun ostin sen. Aluksi ajattelin, että nopeastihan tuo hoituu -sen kun vaan irrottelen varaosa-autosta palikat ja siirrän projektiautoon. Sitten lähdin opiskelemaan ja koulusta suoraan töihin ja perustin firman ja toisenkin... Koskaan ei kuitenkaan into loppunut eikä kertaakaan käynyt edes mielessä, että myisin auton eteenpäin. Välillä ei ollut yhtään ylimääräristä rahaa tai aikaa laittaa autoa pitkään aikaan, mutta kävin silti vaikka vaan istumassa siinä tai putsailin keittiön pöydällä osia. Vuosi sitten syksyllä päätin, että nyt auto laitetaan nippuun, vaikka mikä olisi. Kun sain auton maalattua, se alkoikin jo näyttää melkein valmiilta. Kaikkea pientä piti kuitenkin vielä sipistellä, ennen kuin sain lopulta tämän kesän lopulla auton reksiteröityä ja palautettua 20 vuoden tauon jälkeen tieliikenteeseen. Nyt voin sitten rauhassa laitella seuraavaa projektia. Ja ei haittaa, vaikka siinäkin kestäisi. Sen verran vaikeaa oli löytää sopivaa projektiautoa, että en usko, että siitäkään luovun. Rahaa ei projekteihin varmaan muutamaa tonnia enempää ole mennyt -en kyllä ole koskaan summia laskenut yhteen... Osia olen ostanut aina, kun on eteen tullut ja nyt niitä riittää jo varmaan vielä yhden Nelkun kunnostamiseen. Ehkä hankin vielä 2-ovisen 411:n tai 412:n. Sitten varmaan on nelos-tyyppejä riittävästi omiin tarpeisiin.

Edited by Lahti411
  • Like 1

Share this post


Link to post

Itse olen koettanut vakuutella itselleni että en enää yhtään osiksi purettua autoa osta kun siittä ei tule kuin paha mieli. Ja se nyt vain on niin että kaikki pitää dokumentoida kunnolla jos meinaa uudestaan saada kasaan tai vaihtoehtoisesti omistaa osakataloogi mistä näkee mitä kaikkea mihinkin kuuluu ja missä järjestyksessä.

Share this post


Link to post

Itse olen yrittänyt että olisi vaan yksi projekti palasina kerralla jotta pysyisi jonkinlainen järjestys asioissa, vaikeata sitä on tehdä huonosta aihiosta purkaamatta...

 

MUTTA kun purkaa niin täytyy pitää hyvä järjestys laatikkoihin/pusseihin jne + valokuvia... ei se oma muisti aina niin hyvä ole...

 

Sitten jos on joku muu harrasteauto ajossa on plussaa jotta mielenkiinto pysyy yllä, toki nekin hajoaa ja vaatii rakkautta/parannuksia/fiksauksia mutta ei vedetä kaikki autot palasiksi samaan aikaan.

 

Aika menee yllättävän nopeasti, oma splitti ollut työn alla 5,5 vuotta, joten on vielä 4,5 vuotta aikaa tuohon kymmenen vuoteen :P

(toki ollut monta pienempää projektia välissä ja tätä teen kun huvittaa ja on ylimääräistä energiaa/aikaa)

 

Kuitenkin esim tämä oma 60+ vuotta vanha auto 40 vuotta seisseenä oli pakko purkaa muttereiksi jotta pääsee ruostevaurioihin käsiksi jos siitä meinaa toimivaa autoa tehdä, en toki sitä kiellä ettei välillä olisi motivaatio hukassa puhumatta harraste euroista... myöskin iän ja elämän mukaan tuoma muutos mielenkiinnon kohteista vaikuttaa tallituntien vähenemiseen kuten perhe, työ ja ehkä mukavuuden halu vaikuttaa asioihin :P

 

Kuitenkin hyvä topikki, kannattaa miettiä mitä itse uskoo saavansa aikaseksi ennen kun pistää palasiksi.

 

Dennis

Edited by Dennis

Share this post


Link to post

Kuitenkin hyvä topikki, kannattaa miettiä mitä itse uskoo saavansa aikaseksi ennen kun pistää palasiksi.

 

Dennis

Tuo taitaa olla juuri se ajattelumalli minkä vuoksi liian moni projekti jää valmistumatta. Usko omiin kykyihin on eri asia kuin realistinen käsitys omista kyvyistä ja etenkin kärsivällisyydestä.

Edited by Bobber

Share this post


Link to post

No jotain tuon tapaista tarkoitin vaikka tuli kirjoitettua vähän epämääräisesti...

 

Dennis

Share this post


Link to post

Saa nähdä miten meillä käy :D

Viime vuonna oli meidän pystärikatiska juurikin vielä ajokuntoinen ja katsastus meni mallikkaasti. Kun ei olisi mihinkään koskenut niin olishan tuo voinut pari vuottakin rytönä "kunnossa" pysyä kunhan ei katsurin kapula reiän kohdalle osu.

 

Nyt ollut kuitenkin 10kk palasina. Alkuun oli kyllä tarkoitus että tarkka kirjanpito missä laatikossa on mitäkin jne jne. mutta se suunnitella hajosi tottakai aika nopeasti. Nyt tiedän että osat ovat joko tallilla 2m x 2m alueella (jos koppaa ja pohjaa ei lasketa) ja loput vanhat osat + jonkin verran uutta palikkaa on 2 huoneen alueella tässä kotona. Voihan tuo vähän palapeli olla kasata. Nimittäin vasta eilen mietin että millä hemmetillä takapenkkikään tulee kiinni, olisi vain pitänyt arvailla akulle jäävää korkeutta penkin alla edellisen omistajan homemade pohjan takia, mutta sen näkee joskus.

 

Budjetti piti alkuun olla about 3k sisältäen itse auton ja maalauksen (tallipaikan vuokria ei edes samaan ynnätty), mutta nyt voi melkeinpä sanoa että kokonaisuus tulee olemaan tuon 3k + maalaus. Se on jännä miten se alkaa kasvamaan kun ei kehtais huonoja osia huonoilla taidoilla kunnostaa ja kallista maalia pintaan vetää. Tuohon hintaan olisi sitten jo saanutkin valmiina vaikka millaista rakkinetta, toki sitten samalla tulisi kysymys että miksi kupla, miksi ei vaikka moottoripyörä jos valmista hakisi.

 

Mutta eiköhän tuo tuosta kasaannu, nimittäin kohta kun maalari saa kopan väriin ja itse saan alustan kuntoon niin sittenhän tuo alkaa mukavampi vaihe = kasaaminen valmiiksi hyllyssä olevista osista. Sitä minä kyllä ihmettelen kun monta projektia nähnyt myynnissä jotka on jo hitsattu ja maalattu niin mikä siinä vaiheessa sitten laittaa myymään. Tietysti väliin saattaa tulla vaikka mitä perheprojektia, taloprojektia, jne jne. Toki mitä pidemmäksi projektin venyttää sitä enemmän siihen mahtuu väliin muuttujia, joten aina ei monien suosittelema aikataulun ja rakentamiskiireiden unohtaminenkaan takaa sitä että homma onnistuu.

Share this post


Link to post

Yhden paskan jenkin hitsanneena ja teknikkan tehneenä vannoin käsi raamatulla että yhtään projektia ei taloon tule ja varsinkaan ruosteista. Mitoitin tallin vielä sen verran naftiksi ettei mahtuisi autoa kunnolla palastelemaan. Veet ja veriset...taas on talli täys umpi ruosteista pakua...kyl ihminen on tyhmä. No...aikataulu onneksi auki. Jos ei mitään muuta niin mahd joskus tuleva miniä saa kiroilla rullaamatonta perintökalua.

  • Like 2

Share this post


Link to post

Jos harrasteautoa ei pura palasiksi, vaan korjaa sieltä mistä se on rikki, niin mikä erottaa harrasteauton käyttöautosta...? Kohta joku varmaan keksii, että esimerkiksi kolffi tai joku ranskis voi olla myös harrasteauto, kun niitä pitää aina korjata :-)

  • Like 1

Share this post


Link to post

Ajatelkaa mitä ajettelette, mut ainaki oman kuplan pistän atomeiks en kesän aikana. Ajettelin huomenna koittaa sitä leimalle. Jos leima tulee, ajelen sillä työmatkat niin kauan ku tarkenee. Katotaan ens kesänä miten paljon siinä on tekemistä, jos ei kovin paljoa ni pyrin saamaan sen valmiiks Forssan picnickiin. Tarkotus ei oo laittaa autoa atomeiks ja mahdollisimman nopeasti kasaan, vaan autosta on tarkoitus tehä pidempiaikainen käyttis.

Share this post


Link to post

Mun mielestä jos hyvän meinaa tehä niin kyllä se vaan pitää purkaa muttereiksi ja jos ei muutoksia ala tekemään, eli vakio-osilla kasaa niin ei se niin hirveitä maksa eikä aikaakaan mene montaa vuotta, mutta jos alkaa muuttamaan alustaa, jousitusta, moottoria ja sisustaa niin saahan näihin rahaa menemään.

Ja jos alkaa keskeneräisellä ajelemaan niin tahtoo jäädä tekemättä loppuun. Oma Ghia projekti nieli useamman kymppitonnin rahaa ja tämän takia monta vuotta aikaa, mutta en viitti tarkkaa summaa sanoa, muahan pidettäis ihan hulluna, vaan taidetaan pitää kyllä muutenkin:-)

 

Ihan samaa mieltä, varsinkaan kuin kaikki ei halua tuota kromattua yms. peruskamaa meksikosta :) Eikä tuosta finanssipolitiikasta viitsi puhua kelle tahansa..

Edited by -Alex-

Share this post


Link to post

Kummipojan kans purettiin suht valmiiksi -70 kupla maanantaina. Pisteosat, ovet, lokarit, penkit, lasit yms.

4 tuntia meni, osa oli tiukemmassa ja osa ei mutta kaikki meni laatikoihin talteen vaikka Mikko esim. ruuveista tuumas et saahan

noita uusia.

Minä siihen että näitä ei saa eli kaikki vaan talteen :-) Kone on jo valmiiksi tehtynä.

2v ois aikaa tehdä tästä auto, Mikon isä täyttää 60v ja menee lahjaksi. Maalataan samaan väriin ku hänen eka kuplansa.

 

Ensviikolla ristituet koriin kiinni niin saahaan se irti alustasta. Hommaa piisaa mutta isompaa ei ole muuta kuin perinteiset

kynnyskotelot uusiksi kummallekin puolelle ja peltiä perinteisiin paikkoihin hieman. (saattaa tarkentua puhalluksen jälkeen)

 

Rojektiosioon ois tarkoitus laittaa mutta laittasko vasta myöhemmin ja enemmän kerralla, vai heti ja päivittelis sillon tällön ku jotain valmistuu? (kiire tulee kuitenki lopuksi...)

Share this post


Link to post

Sen verran vielä haluan myös kommentoida tähän, että jos hyvän haluaa itse tehdä niin ei siihen kauheasti oikoteitä ole. Se purkaminen on vaan hiton paljon helpompaa ja nopeampaa kuin esim. hitsaaminen ja osien viimeisen päälle kunnostaminen. Itse ainakin nostan hattua niille määrätietoisille ja kärsivällisille henkilöille joilla riittää intoa ja osaamista purkaa, kunnostaa/rakentaa ja kasata laitteet viimeisen päälle. Itseltä se ei enää nykyään tunnu onnistuvan, vaikka halua olisikin. Aiemmin laitteet tuli sentään myös itse kasattua. Onneksi silti aina välillä ne omatkin projektit etenevät ja joskus jopa ihan huimaakin vauhtia. Ja omalle autollehan saa tehdä ihan niin kuin itse katsoo parhaaksi. Eikä sitä tiedä riittääkö innostusta tehdä laitteet loppuun saakka ellei koskaan yritä mitään.

Share this post


Link to post

Mullakin ollu jos jonkinlaista projektia jotka ovat jatkaneet matkaansa keskeneräisenä kun olen todennut että mulla menee useampi vuosin ennenkuin ne valmistuvat siihen kuntoon kuin olin aikoinaan ne hahmottanu. Suurin osa niistä jotka ovat valuneet ohi ovat menneet eteenpäin ennenkuin olen niitä purkanu viimeiseen atomiin. Esim. eräs doppeli olis saanu pitkän listan uutta peltiä mun toimesta mutta ennenkuin sitä aloin laikkaamaan se meni eteenpäin ja reipas uusi omistaja veti doppelin ajokuntoiseksi parissa kuukaudessa. Ei vissiin vielä leimassa mutta lähes tulkoon ainakin.

 

Vaimokin ilmeisesti yritti vinkittää jotain parisen vuotta sitten kun me löydettiin tää nykyinen kesäkäyttis 66:nen paikallislehden myynti ilmoituksessa. Sanoi että kun noita purettuja projekteja on niin monta että piti ostaa yks leimattu ja ajokuntoinenkin jotta sais pidettyä koko perhe kiinnostunu näihin laitteisiin...

 

Nykyään vaan tuntuu siltä että viikot vierähtää niin nopeesti ohi ja jos laskee paljonko viikosta riittää harrasteaikaan se ei pitkällä tähtäimellä kyllä ole montaa tuntia viikossa... Nyt on taas ainakin viimeiset kuukaudet päässy vähän vauhtiin harrastetallissa ja saanu yhden paskan vesivahinkoisen käyttiksen pois päivänjärjestyksestä joten sitä ei enää tarvi korjata ja verottaa harraste ajasta pois...

 

Jos harrastajalta loppuu unelmat ja suunnitelmat projektejaan kohtaan loppuu myös harrastuksen lopullinen tarkoitus joten unelmoikaa ja suunnitelkaa kovasti vaan projekteja! Kaikella on tarkoituksensa. Lopussa sit nauretaan mitä kaikee järjetöntä ollaan siinä matkan varrella tehty ja yritetty...! :D

  • Like 3

Share this post


Link to post

Itelläkin on ollut aina jotain romuja/projekteja työn alla, kuten nyt tämä kupla, mutta tämä ei ole romu, vaikka vaimo niin väitää, kun itse ei ymmärä autoista/moottoripyöristä mitään.

Tänä kesänä piti saada pahvilaatikko HD projekti kasaan ja rekisteriin kesti  vain 6v, okei kasassa on muutamaa osaa vailla ja sähköjen kytkentä, eipä vaan saatu aikaiseksi, joten, tehdään loppuun talven aikana, kun kuplan hitsaaminen rupee vituttaa! HEHE

 

Mutta, jos esim. duunissa on kiirettä, pomo vituilee ja vaimolla huono päivä, ja itellä tatti otsassa,kun kaikki menee päin vituu,niin tallille duunaa projektia , hermo lepää!!!

vaikka ei saa välttämättä mitään aikaan, mutta voi mainita et oli duunamassa projektii.

 

Mutta, on kuitenkin tarkoitus saada kupla ens kesäksi rekisteriin ja baanalle, odotukset on kovat,onhan jo purettu osiin, joten ei siinä kauan mene kunnostukseen, saas nähdä,nyt tässä pöydän ääressä kaljapurkki vieressä, paukutellaan hankkseleitä, kirjoitus viki tuli,perkele! 

  • Like 2

Share this post


Link to post

tämä sama otsikko on avattu samaan aikaan OD lläkin...    jaa jotta mitäkö sitte, no ei yhtää mitää.

Share this post


Link to post

Juu kaikki amerikanautopurkajat ei lue Volkkaripalstaa, eikä kaikki Volkkaripastalaiset Overdrivea :-)

  • Like 2

Share this post


Link to post

Muistakaa harrastuksien terveydellinen vaikutus, purkaminen on henkisten voimavarojen hoitoa. Ihmisen elämänpolku on yhtä kasvamista ja rakentamista eri asioilla, niin välissä ihan rento purkaminen tekee hyvää vaikkei lopputuloksesta oliskaan varma ja vanhoista, lue alkuperäisistä ja harvinaisista osista saa myyntipalstan ilmoittelujen perusteella varsin hyvät rälläköinti/kiintolenkkirahat jos ei sattuiskaan tulemaan valmista.

Edited by ARTO
  • Like 1

Share this post


Link to post

Helpommalla siitä kasasta saa rahat kokonaisena. Vai onko se purkaminen niin ihanaa?

Tällä hetkellä pännii eniten toi Junis, kannet hukassa. Pärkele. Toisen koneen kansia olis repullinen, pitäskö nyt taas keskittää ajatus siihen.

Niin ja koneet purettu ~10v sitten.

Share this post


Link to post

Kaikenlaisia projekteja ollut vene, traktori, muutama kupla ja useampi kolmonen ja vielä mk1 gti golperokin. Ite taas sitä mieltä että osiksi vaan, niin paljon helpompi tehdä kun purkaa kerralla. Laittaa osat laatikoihin kuin purkaa ja lajittelee johonkin järjestykseen. Esim oven osat + pultit yhteen. Kaikki on kasaan saanut takas eikä ylimääräisiä osia ole jäänyt lukuun ottamatta jotain peikkoja yms nippeleitä. Nykyään vielä helpompi purkaa kun voi napsia kuvia muistin tuex. Siitä samaa mieltä että purkaa ei kannata ennen kun alkaa kunnostamaan. Osina olevaa on paljon vaikeampi myydä kun nipussa olevaa.

Share this post


Link to post
On 10/9/2014 at 8:54 PM, Geronimo said:

Kummipojan kans purettiin suht valmiiksi -70 kupla maanantaina. Pisteosat, ovet, lokarit, penkit, lasit yms.

4 tuntia meni, osa oli tiukemmassa ja osa ei mutta kaikki meni laatikoihin talteen vaikka Mikko esim. ruuveista tuumas et saahan

noita uusia.

Minä siihen että näitä ei saa eli kaikki vaan talteen 🙂 Kone on jo valmiiksi tehtynä.

2v ois aikaa tehdä tästä auto, Mikon isä täyttää 60v ja menee lahjaksi. Maalataan samaan väriin ku hänen eka kuplansa.

 

Ensviikolla ristituet koriin kiinni niin saahaan se irti alustasta. Hommaa piisaa mutta isompaa ei ole muuta kuin perinteiset

kynnyskotelot uusiksi kummallekin puolelle ja peltiä perinteisiin paikkoihin hieman. (saattaa tarkentua puhalluksen jälkeen)

 

Rojektiosioon ois tarkoitus laittaa mutta laittasko vasta myöhemmin ja enemmän kerralla, vai heti ja päivittelis sillon tällön ku jotain valmistuu? (kiire tulee kuitenki lopuksi...)

Miten meni? 

Share this post


Link to post
Posted (edited)

-65 mummon punainen oli ostettaessa valmiiksi purettu, osat pahvilaatikoissa ja osa hukassa...

 

Nyt alkaa kupla olemaan jonkinmoinen käsitys siitä mitä mihinkin kuuluu ja missä mikin on... Vielä pitää osia tilailla mutta pahin ihmettelyn aika alkanee olemaan ohi.

 

Ehkä ensi talvena jokin miedompi projekti?

87634508_3040618959284088_1962785155030450176_n.jpg

 

87818680_3040618819284102_5119303405663158272_n.jpg

Edited by NO H2O
typo
  • Like 1

Share this post


Link to post

Osalaatikkokokoelman kasaamista helpottaa pirusti josko on tehnyt 3 samanlaista aikaisemmin, on edes tieto/muistikuva siitä että mikä mikäkin laatikosta käteen tuleva osa on ja mihin se kuuluu. Tai on omasta takaa/netistä kuvia siitä että miten se olikaan taas nipussa.

 

Se ensimmäinen on aina se vaikein.

Share this post


Link to post

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×
×
  • Create New...