Vw harrastuksen lopettaminen? Miksi?

[Guest suckho]

Möin Kuplan viime kuussa koska ei pysty liian montaa autoa pitämään. Pääsyyllinen on tuo "uusi" 911 SC (vm. 1982). Jos omistaisin tarvittavat tilat niin en olisi varmaankaan myynyt. Mut kyllä Kuplat on piristävä näky vieläkin, olen vaan siirtynyt moikkaamisesta peukun näyttämiseen :)

[ARTO]

Harrastuksesta etääntyminen edennyt hitaasti mutta varmasti ilman vierotusoireita. Hyvältä näyttää.

 

Muita syntisiä täällä?

[sleepercooler]

Ite olen ollut kans muutamaan otteeseen, ollut väti täys tätä "harrastamista", ja on tehnyt mieli työntää kaikki saatanan vehkeet ja työkalut syvälle suohon, kun ei ole tullut mistään projektista valmista!!

 

No, edellisista romuista päästy eroon, hyvillä mielin, ja saatu jotakin korvaustakin niistä. Silloin päätin et nää hommat lopuu kokonaan.Taukoa pidin melkein 2vuotta, en tehnyt mitään autohommia, paitsi pakolliset korjaukset käytikseen.

 

Ei vaan pystynyt olemaan ilman projektia,

 

Kun kuplan ostin, niin päätin että,mennään hissukseen, hyvällä fiiliksellä, ei pakkopullaa, jos rupee vituttaa, homma jäihin ja haetaan uutta nousua, pari viikkoa kun tallilta pois,niin kummasti ,kaipuu iskee takas projektin pariin.

 

Täytyy pitää joku roti,et miten edetään,niin tuleekin joskus valmista, jos teet sieltä ja täältä sikinsokin vähän jokapuoleta, kaikki jää vaiheeseen, saa vain ruvet perseeseen ja känsät kätee ja vitutuksen ja ei taaskaan huvita tehä mitää!!!!!

 

Siis tämähän on vain minun mielipide, ja jokaisella on tietenkin oma mielipide asiasta.

Edited December 7, 2014 by sleepercooler

[Guest Bobber]

Niille joille tämä harrastus on alkanut maistumaan huonommalta, annan kyllä samantapaisen neuvon. Palata harrastuksensa 'juurille', niihin asioihin joiden takia alunperin lähti tähän mukaan. Ja koettaa välttää juttuja jotka tuntuvat pakkotahtisilta pakollisuuksilta.

 

Kuvaa äärimmäisen hyvin omaa paluuta volkkareiden pariin. Harrastusta kesti 96-06, kunnes kyllästyin täysin. Syinä työ+perhe+raha -kombinaatio ajoi harrastuksen ja miehen sen parissa loppuun. "Hauskaa" että tuossa vaiheessa tuli hankittua oma talli joka jäi sitten tyhjäksi. Työnsin kaikki vuosien aikana keräämäni aarteet yhteen peräkärryyn ja pakuun, sain 50€ kouraan ja huokaisin helpotuksesta. Harrastamattomuutta taisi kestää vuoteen 2010, jolloin palasin harrastamaan kaksipyöräisiä ja veneitä. Niiden parissa meni 2013 saakka jolloin vaihtokaupan myötä käsiin päätyi taas kupla. Sillä tiellä ollaan...

 

Harrastamisesta löytyi tauon jälkeen tehokas stressinlievittäjä. Kun ei ole paineita valmistumisesta tai siitä paljonko saa aikaiseksi, stressi jää aina tallin ovelle. Käyn tallissa nollaamassa aivot. Alkoholinkin olen siinä mielessä korvannut harrastamisella.

[Mika Heikola]

Useimmiten kait harrastus vaan muuttaa muotoaan, hakee kohdetta, tai vaan pitää taukoa. Syrjähyppy vieraaseen merkkiin on ihan virkistävää kun saa taas opiskella monet asiat nollista ja muodostaa omat mielipiteet siitä mikä on sopiva tapa harrastaa sitä merkkiä. Yleisesti ottaen tuntuu hyvältä kun harrastelelut on kovin erilaisia keskenään. Aikansa kutakin ja helposti huomaa että jostain merkistä tai mallista riitti yksi maistiainen, kun taas johonkin toiseen haluaa palata uudestaan.

 

Myös itse tekemisen into vaihtelee. On aikakausia jolloin on helpompi tunnustaa itselleen ettei kannata edes ajatella muuta kuin valmiiksi kulkevaa laitetta jossa kevyt oman maun mukaan kehittäminen riittää. Kyllä sekin hetki taas tulee kun tuntuu siltä että olisi kiva tehdä taas joku laite oikeasti kunnolla tyhjästä kopasta alkaen.

[Mäki]

Kauden 2016 kalusto. Matkatuliainen. 

[NordBling]

Miekkakalojen narraamista Marbellassa? Mä tuun ja.

[Mäki]

Miekkakalojen narraamista Marbellassa? Mä tuun ja.

Lähellä sitä. Rahdin hinta tullee kalliimmaksi kuin veneen ostohinta. Eli siis normaalia harrastamista.

[x-pj]

Benalmadena taitaa olla toi satama. Hieno vene!

[Mäki]

Benalmadena taitaa olla toi satama. Hieno vene!

Jep. Samanlainen normiromu tuo on kuin mikä muu tahansa. Mitä syvemmälle kaivaa, sen enemmän kuonaa tulee esille. Näissä tosin ei ole ruostetta kuin pakosarjoissa.

Olen ollut auttelemassa kaverin 30-luvun mahonkipurjeveneen entisöinnissä pari talvea, eikä loppua ole näkyvissä pitkään aikaan. Ihan kuin junista hitsaisi :)

[seppo mäntykivi]

taitaa tuolla benalmadenan satamassa olla jokatoinen vene myynnissä. muutaman kerran tullut noita kuolattua

[Guest Jussinbussi]

Alkaa pikkuhiljaa riittää täälläkin. Paha sanoa mikä mutta kyllähän se vaikutti tähän touhuun melko oleellisesti kun aika nopealla aikavälillä näistä kansanautoista tuli niin arvokkaita. Ennen oltiin jotenkin enemmän samalla viivalla, nyt diivaillaan pienissä OMISSA kuppikunnissa autokunnittain. Jokaisella on oma pieni kerho yhdistyksen sisällä missä sitten kyräillään toisten vehkeitä. Tapahtumissa ajetaan ne autot neliöön susipihaksi ja laitetaan se perkeleellinen katos ja muurit ympärille.

 

Kyllä siinä vaan ihmiset muuttuu kun ne 5000 markan vehkeet muuttuu 50000 euron vehkeiksi. Valitettavasti.

[NO H2O]

Alkaa pikkuhiljaa riittää täälläkin. Paha sanoa mikä mutta kyllähän se vaikutti tähän touhuun melko oleellisesti kun aika nopealla aikavälillä näistä kansanautoista tuli niin arvokkaita. Ennen oltiin jotenkin enemmän samalla viivalla, nyt diivaillaan pienissä OMISSA kuppikunnissa autokunnittain. Jokaisella on oma pieni kerho yhdistyksen sisällä missä sitten kyräillään toisten vehkeitä. Tapahtumissa ajetaan ne autot neliöön susipihaksi ja laitetaan se perkeleellinen katos ja muurit ympärille.

 

Kyllä siinä vaan ihmiset muuttuu kun ne 5000 markan vehkeet muuttuu 50000 euron vehkeiksi. Valitettavasti.

 

Tätähän tämä harrastaminen on koko 2000-luvun ollut, aikaisemmasta ei paljoa havaintoja kun tuolloin pyörin vain satunnaisesti volkkariporukoissa ennen lopullista uskoontulemista...

 

Aivan perseaukisen harrastamista tämä ei ole ollut koskaan ja aina arvokkaammaksi tuntuu menevän...

 

Vaatimustasokin tosin kasvaa iän myötä...

 

Ihan samanlaisella pommilla en enää paljoa ajelisi jolla tämäkin harrastus tuli aloitettua mutta toisaalta sitä arvokasta kokemustahan sitä suureksi osaksi tulikin ensimmäiseksi hankittua.

[Guest Jussinbussi]

Niin onhan sekin ihan fakta että tämä harrastajien ydinjoukko vanhenee koko ajan ja kaikenlainen mukavuudenhalu kasvaa. Joku sanoi kesällä (olisko ollut Kurre) että perkele kun nää tapahtumat on mennyt tällaisiksi "matkailu auto tapahtumiksi"  ja että tällä menolla täällä ei ole kohta yhtään Kuplaa paikalla, ei ainakaan ilman asuntovaunua. :)

Kuvaa jotenkin sitä eroa mitä se oli silloin 20 vuotta sitten kun itse aloittelin.

Vähän caravan henkiseksi on mennyt, ainoana erona se että karavaanari on kaikkien kaveri.

[Tanhis]

Joo onhan näitä kuppikuntia missä leiri menee hiljaiseksi kun joku vieras tulee paikalle ja keskustelu on hyvinkin väkinäistä oman sakin ulkopuolisten kanssa.

[-MITO-]

Itsellä oli monet vuodet taukoa tapahtumiin ja tämän kesän jäljiltä tapahtumissa käyneenä ihan eri mielipide kuppikuntiin, mukavasti otettu vastaan ja juttua riittänyt autoseurueeseen katsomatta. Se nyt vaan on niin mukava köllötellä yöt matkailuautossa. Kyllähän esim BIF:ssä jengillä on mökit laitettu varaukseen jo edellisenä vuotena, ei vaan teltassa innosta enää yöpyä.

[MU]

Kyllähän meistä jokainen niin eri intresseistä tätä touhua harrastaa. Omaan harrastukseeni ei suuremmin vaikuttaisi vaikkei järjestettäisi minkäänlaisia miittinkejä. Suurimman ilon (ainakin joskus) tuottaa näiden rakentelu ja ajelut (silloin kun ne toimii). Ei sillä, kyllä tapahtumissa on mukava käydä "arvostelemassa" muiden aikaansaannoksia ja tapaamassa vanhoja kamuja. Se että syntyy uusia kerhoja tai Yhdistykseen jotain alajaoksia on minusta vain positiivinen asia. Pääasia että tapahtuu.

[Guest Jussinbussi]

Kyllähän meistä jokainen niin eri intresseistä tätä touhua harrastaa. Omaan harrastukseeni ei suuremmin vaikuttaisi vaikkei järjestettäisi minkäänlaisia miittinkejä. Suurimman ilon (ainakin joskus) tuottaa näiden rakentelu ja ajelut (silloin kun ne toimii). Ei sillä, kyllä tapahtumissa on mukava käydä "arvostelemassa" muiden aikaansaannoksia ja tapaamassa vanhoja kamuja. Se että syntyy uusia kerhoja tai Yhdistykseen jotain alajaoksia on minusta vain positiivinen asia. Pääasia että tapahtuu.

 

 

Totta tämäkin mutta samalla se myös nakertaa melko paljon sitä voimaa mikä tällä joukolla olisi jos olisi.

[Kemin Karavaanari]

Täytyy kyllä sanoa että valtaosa nykyisistä ystävistä koostuu Volkkariharrastajista, joihin olen tutustunut pääasiassa tapahtumissa.

 

Omatkin harrastevehkeet on vaihtuneet ajan saatossa kuplista tilavampiin, perheen kasvamisesta johtuen ja on kyllä tullut mukana vähän mukavuudenhaluakin..

[mikan]

Heh, just tällä viikolla juteltiin yhden ystäväni kanssa, joka on myös "wanhan liiton vw-harrastaja". Eipä meitäkään enää saisi Mantorpin reissuun ja nukkumaan kuplan takapenkillä Tukholman satamassa.

Mutta ei harrastus silti ole loppunut, vaikkakaan ei enää ole niin aktiivista. Kupla on tallissa ja ajatuksen harhailee aina välillä folkkareissa.

 

t. Mika

[Etelän Hetelmä]

En todellakaan ole lopettamassa harrastustani, jota oikeastaan voi sanoa volkkarimatkailuksi; kesällä 2016 tuli pallokeulalla ajettua 14.600 km. Mutta teltassa en kyllä helpolla enää nuku... tosin Belgiassa tuli nukuttua kolme yötä, joista yksi oli kostea.

 

Porukoiden muodostaminen kuuluu ihmisen luonteeseen - ei siitä eroon pääse. Volkkariporukat eivät kuitenkaan mielestäni ole niitä kaikkein suljetuimpia.

 

Waunujen kallistuminen ja suurien summien käyttäminen niihin on myös tullut jäädäkseen. Itse en kyllä pidä suotuisana niin hienojen volkkareiden rakentamista, että niillä ei lähestulkoon uskalleta enää ajaa.

[Ketsa]

Mulle ensimmäisen rojekti-kuplani myyneen ja kuplan moottoriremontin perusteet kädestä pitäen opettanut oikeasti vanhan liiton harrastaja haudataan ensi viikolla. Eli loppuu se harrastus aikanaan kaikilta, mutta siihen asti on onneksi aikaa nauttia kuplien monimuotoisuudesta niin tallissa, kuin pienissä kuppikunnissakin :-)

[XTeme]

Mun muistin mukaan sä Tuomo nukuit yhden yön siinä vesikauhussa, kun satoi :)

 

Vaikea muuten kantaa kortea kekoon, en ole koskaan Suomessa VW tapahtumassa käynyt, mutta pari kertaa Spassa kyllä. Omistan myös karavaanarinumeron, mutta en ole koskaan Suomessa leirintäalueella ollut (jollei festareita lasketa).

 

En todella muutekaan ole VV-aktiivi, mutta ainakin jos Turun alueellakenen tahansa harrastajan luona pistäytyy tai maanantai kahvilla, niin olo on ollut hyvin tervetullut.

[PZQ]

Itse olen vakaasti päättänyt omistaa nykyisen 65 pakun ja jatkaa sen ohella myös muun merkkisten vanhojen autojen & prätkien"harrastusta"

 

Tapahtumista itteä kiinnostaa vain BSD, BRC, VW-open tyyppiset meiningit mahtavine tyyppeineen! :)

 

-Pete-

Nimim. Seuraavaksi pitää olla V8:)

[jmatto]

Onhan tämä kuplaharrastus myös helpottunut ainakin katsastuksen osalta. Aikoinaan tuntui että vikoja haettiin hakemalla ja pohjaa hakattiin terävällä vasaralla niin että väihintään massaus piti paikata joka reissun jälkeen ettei ruostuminen alkanut, nyt päinvastoin vaan kehutaan miten hyvässä kunnossa 50+ vuotias ajoneuvo on. Kupla on ollut vuodesta -81 lähtien (vähintään yksi), opiskeluaikaa lukuunottamatta, joka vuosi katsastettuna. Mulla ei ole mikään näyttelykupla, mutta aina kun näen jonkun tosi hienon kuplan niin siitä saa virtaa omankin kuplan tuunaukseen. Monella on myös ollut kupla ja on tosi mukava kun parkkipaikoilla ihmiset tulevat kertomaan tarinoitaan ja muistelevat omaa autoaan. En lopeta (koputan päätä).

[pihlis]

Ymmärrän hyvin jos jollakin harrastuksen lopettaminen käy aina aika-ajoin mielessä, minullakin on joskus ollut sellaisia tuntemuksia.

 

Vuodesta 1988 jonkin sortin yhdistysaktiivina ja puuhamiehenä olleena, voin sanoa, että välillä tuntuu, että jokohan olisi aika rueta golffaamaan.

 

Omalla kohdalla tästä VW-harrastuksesta on kuitenkin tullut jo elämäntapa. Arki on nivoutunut lähtemättömästi näiden kikottimien ympärille.

 

On yhteinen harrastetalli hyvän ystäväporukan kanssa, tapahtumiin on päästävä kavereita moikkaamaan, ulkomaillakin on jo lukuisia tuttuja.

 

Mutta, koskaan ei pitäisi sanoa ei koskaan, aikansa kutakin...

[Hebster52]

Mullakin aika ajoin tulee mieli vähentää tai lopettaa kokonaan tää touhu... Eihän tässä oo järkee kun nyky tilanteessa ei edes löydy aikaa tähän.. Suurin osa ajasta menee perheen ja kodin askarteisiin ja harrastuksiin... Liian monta projektivolkkariakin työn alla samaan aikaan.. Puhumattakaan noista muista ei-volkkariprojektiautoista...

[-tipi-]

Miusta esim. Biff on sosialisoitunut huomattavasti sitten Himoksen aikojen, jossa kaikilla oli luxusmökit omine saunoineen levitettynä sadan hehtaarin alueelle. Tänä vuonna Kokkolan Jarikin ajatti paikalle 5 omaa Kuplaa ja Notsin. DWL-letkassa ei ollu yhtään retkibussia, saatika T3 tai LT matkaajia. Sen verran ite on tullut vanhaksi, ettei jaksa krapulassa pyöriä, joten läpi yön puskakännäily on jäänyt unholaan. Tuskin itse eheydyn tästä vinoutumasta ennen krematorion uunia, ja tontilla on sen verran itseä miellyttävää kalustoa, ettei klassikkojen arvonnousu haittaa harrastusta pätkääkään. Itse pyrin tekemään autoni ajettaviksi ja pitämään ne kesäajossa.

 

Edit: Liian monen projektiauton loukossa oleville vinkkinä sanoisin, et tehkää yks auto kerrallaan valmiiksi. Tosin keskittymisongelmaiselle voi olla hyväkin tehdä välillä sitä, välillä tätä, silleen vain ei oikein tule valmista mistään. Ikinä.

Edited October 6, 2016 by -tipi-

[hpa]

Tämähän ei ole harrastus vaan pakkomielle. Saattaa loppua pakon edessä kuten piti juopottelu lopettaa toissa kesänä. Meitä on niin moneksi. Viime kesänä omaa kuplaa moitittiin pensselillä maalatuksi vaikka käytössä oli ollut vaahtomuoviaplikaattori. Jokaisella saa olla oma käsitys harrastuksista.

Edited October 6, 2016 by hpa

[Paadre]

Meitä on niin moneksi. Viime kesänä omaa kuplaa moitittiin pensselillä maalatuksi vaikka käytössä oli ollut vaahtomuoviaplikaattori. Jokaisella saa olla oma käsitys harrastuksista.

Ja onneksi meitä on moneksi! Olisi muuten melko tylsiä kinkereitä, pelkkiä museoituja/museokuntoisia tötteröitä mäet 

väärällään ja jos kehtaa käyttää esim. laturissa tarvike hiiliä joutuisi siitä portinpieleen jalkapuuhun. :)

 

Niin ja onhan se esim. palliksien arvostuksen nousu varmasti osaltaan vaikuttanut, että niitäkin jo nykyään rakennetaan

ja käytetään. Vai oleno väärässä? Kun en vielä 90-luvulla näitä harrastanut niin en tiedä miten suosittuja pallot olivat.

[Guest Jussinbussi]

Ja onneksi meitä on moneksi! Olisi muuten melko tylsiä kinkereitä, pelkkiä museoituja/museokuntoisia tötteröitä mäet 

väärällään ja jos kehtaa käyttää esim. laturissa tarvike hiiliä joutuisi siitä portinpieleen jalkapuuhun. :)

 

Niin ja onhan se esim. palliksien arvostuksen nousu varmasti osaltaan vaikuttanut, että niitäkin jo nykyään rakennetaan

ja käytetään. Vai oleno väärässä? Kun en vielä 90-luvulla näitä harrastanut niin en tiedä miten suosittuja pallot olivat.

Suht sama arvostus oli palliksella 90 luvulla kuin t4:lla nykyään.

[seppo mäntykivi]

juuri ostin t4:sen ku halvalla sai.....

[Paavuli]

Edellä sivuttiin kuppikunnittamista susileireissä... Heitänpä lusikkani soppaan, sormet murokulhoon...  en kuitenkaan napalmia grilliin.

 

Näin "uutena harrastajana" eli vasta 6 vuotta kuplalla tapahtumissa surranneena (noin 4-5 viimeistä vuotta aktiivisemmat) on tullut tätä leireilyä havaittua ajoittain. Usein itsellä susileiriksi jää oma kupla ja grilli. Tapahtumat ovat luonteeltaan "hiippailua sinne tänne, ja yritystä keksiä jotain tekemistä". Jos tapahtumissa ei ole tekemistä ja kivaa, jää hyvin äkkiä ajopeli jäähtymään talliin, ja lopulta ajaudutaan laitteen myymiseen tarpeettomana. Lisäksi saattaa mieleen jäädä kytemään  pieni ketutus kekäleen lailla. Itselläni kuitenkin harrastaminen on suuressa osin tapahtumia, en juurikaan ajele kuplallani huvikseni (edes töihin kiitos PK seudun jäätävätahtisen itsemurhaliikenteen), saati käytä käyttöautona.

 

Monien vieläkin uudempien on varmasti hyvin vaikea hakeutua joukkoon mukaan. Ajoittain näkyy valonpilkahduksina joidenkin harrastajien upea kyky huomioida uusia kasvoja, mutta kokonaisuus saattaa jäädä hyvinkin synkäksi. Toisaalta tämänkaltainen "leiriintyminen" on varmasti tiedostamatonta, ja tapahtuu ihmisen oman mukavuudenhalun ja tarpeen kautta. Kun oma ystäväpiiri on riittävän laaja, ei kaipaa enää uusia kasvoja ja keskittyy pitämään hauskaa omassa piirissä. Tässähän ei tietenkään ole mitään väärää, huom. obs. achtung.

 

Myös toisten autojen kyttääminen, arvostelu ja sala-napina tehdyistä ratkaisuista on tämän kokoisessa maassa harrasteen kannalta hidas ja tuskallinen itsemurha. Toistaiseksi en ole havainnut mitään Virallisen Tahon suorittamaa standardointia, joka määrittelisi miten oma (kyllä juuri, oma) ajoneuvo pitäisi rakentaa. Ilmavolkkarien ollessa ehkä maailman harrastetuin ajoneuvoryhmä, on vain enemmän kuin bonusta nähdä jokaisen oma käsitys hienosta autosta, oli hienous sitten entisöinti, entisöinti paremmaksi kuin uutena tai ruostekasalla ajelu akseli maata höyläten. Ottakaamme oppia Japanista, jossa mitä jäätävinkin härveli (Googlaa esim Bosozoku) hyväksytään harrastajan itsensä silmää miellyttävänä ultimaattisena ratkaisuna.

 

Toivoisin siis, että harrastajapiiri jaksaisi pysyä avoimena, kutsuvana ja toisia kunnioittavana. Harrastustamme kuitenkin nimittää yhteinen, paikoittain lievenä mielenhäiriönäkin ulkopuolisten silmin nähtävä palava halu ropata ja ajaa ikivanhoja teknologia-obsoliitteja.

 

Allekirjoittaneen hihaa saa nykäistä jos edellä oleva kuvaamani tapahtumatylsyys iskee, ja tuntuu ettei tapahtumassa tunne ketään ( nykäisyt varovasti etten pelästy). Tämän voi tehdä missä vain punainen restowagen-ehkä-tyylinen kupla on paikalla, luonnollisesti. 

 

Postscriptum: Lukijalle saattaa tulla mieleen ajatus, että olen vain kateellinen keskenään leiriytyviä ja hauskaapitäviä kohtaan. Onnittelut, papukaijamerkki ja ajattelija-patsas, näin saattaa ollakin. Syyttää tästä saa, ei koske liemessä keitettyä kulkijaa :)

[Etelän Hetelmä]

Me suomalaiset nyt vaan ollaan vähän jäykkää kansaa. Mutta kun ystävyys sitten syntyy, se useimmiten on pysyvää laatua. Yhteisöön tulijan pitää olla aktiivisempi kuin siellä jo olevan; se kyllä auttaa.

Jos käymäsi tapahtumat ovat kuvaamasi kaltaisia, niin käy muissa tapahtumissa. Parhaimmat ilmajäähdytteiset VW tapahtumat ovat ulkomailla.

[Urbantoy]

Ei tätä lopeteta ku sairaus pahenee vaan tän reissaamiskuumeen takia; kiitos Pellin poijan, opettanut että näillä pitää ajaa eikä pitää tallissa.. no siihen käyttöön Riviera hommattiinkin.. 

Reissuun lähtiessä nyt alkaa tuntua että ei kohde tarvi edes olla VW möötte, vaan hyvällä porukalla ajaen mielellään pitkä matka on parasta..

 

Mitä tulee retkivehkeisiin ja muihin, niin onhan se helpompaa se leirin teko ku kaataa penkin tai nostaa katon ja nukkuma paikat on heti valmiima.. sen takia tuo Rivierankin hommattiin, ku ei se telttailu enää napannut.

15 kertaa ainakin Mantorpissa kokeiltu sitä, nukuttu missä sattuu, etupenkilla, takapenkillä, pusikossa, telkka puolillaan vettä siis lattiapinta-ala ku monttuun kasattu pikkupäissään jne.

 

Tapahtumat tulee meistä jokaisesta itsestä.. mukava aina nähdä tuttuja. Kiitos niille jotka niiden eteen jaksaa tehdä hommia.

Edited October 6, 2016 by Urbantoy

[Kurre]

Oli vuosi 1985, kun saavuin Pälkäneelle suureen ja komiaan VW-tapahtumaan, jonka oli järjestänyt Suomen Volkkariyhdistys.

Meininki oli yleisesti se, että oltiin omissa mökeissä, tai sitte istuttiin pallokeulassa etupäässä takapäässä ja liukuoven raosta varovasti kurkittiin, että kukakohan se siellä kulkee.

Mantorpissa oli Suomalaisten leiri siellä pellolla ennenku portit avattiin ja sit taas levittäydyttiin pitkin sitä radanvartta.

Silloin ei paljo ihmeemmin ohjelmaa ollu. Mantorpissa tosin ajettiin kovaa.

Suomessa oli muutaman kerran tapahtuma Lilholmenissa ja siitä kiitos Mikaelille. Hän osasi järjestää myös ohjelmaa. Siellä oli myös vähiten kuppikuntia.

Nykyään tilanne on sellainen, että tutut kokoontuu yhteen ja tekee leirin, mikä on hyvinkin ymmärrettävää. Joku vahtii kalustoa, vaikka olis unohtunut ovi auki.

Vaikka olenkin parkkeerannut ajoneuvoni tuttujen leiriin, olen silti pyrkinyt kiertämään muutkin leirit ja juttelemaan muiden kanssa.

Tapahtumia voi aina arvostella siitä, että olipa huonosti järjestetty, kun ei ollut sitä tai tätä.

Pari kertaa Urhon ajojen järjestelyjä seuranneena voin sanoa, että eipä ole kovin helppoa.

Nöyrin kiitos kaikille, jotka tapahtumia järjestää.

Kyllä kaikille pitäis tilaa löytyä. On sitte karavaaniri, telttailija tai mökkeilijä tai vaikka Lilholmenin nurmikolla nukkuja

Ystävällisin terveisin

Kurre

[J.M.P]

Iän mukana tuoma mukavuudenhalun kasvu. Ennemmin ajelee V8 ässämersulla kuin häkäpönttökuplalla.

Aika ei riitä kaikenlaisiin laittamisiin. Pitäisi alkaa teettämään ulkopuolisella suurinosa korjauksista.

Tilat alkaa olla täynnä monenlaista kyöhnää, joten myyntiin laitettava pikkuhiljaa kalustoa.

 

Ei volkkariharrastus ikinä lopu kokonaan, mutta aika ei riitä kaikelle.

[terfoin]

Kyllähän se on tuo yhdistyksen suhmurointi rahojen kanssa ei varmaan kestäisi päivänvaloa kaikki mitä vuosien aikana on tapahtunut.. ja muutenkin minun kohdalla on yksikertaisesti paremaakin tekemistä kun olen yli 40 vuotta erillaisten volkkarien hajua haistellu.

[Liina]

Omalta kohdaltani Volkkari kausi pättyi vajaa 10 vuotta sitten, kun myin pois elämäni ensimmäisen omistamani Kuplan, joka ehtikin olla omistuksessa yli 10 vuotta. Tietysti Kuplia pidin hauskoina autoina jo paljon ennen kuin sen ensimmäisen Kuplani ostin. Kuplista luopumiseen vaikutti se, mikä varmasti monella muullakin ollut taustalla. Aika ei riitä kaikkeen ja muutkin automerkit tuntui kiinnostavilta. Nuorena kloppina hankittu Kupla oli rakenneltu ja ajan saatossa ja iän karttuessa silmiä hiveli koko ajan enemmän alkuperäiset museoautot. Pussihousuhan minusta tuli ja kaikki vanhat alkuperäiset autot alkoi näyttää hienoilta. Kuplat tekivät tilaa muille autoille ja ylipäätään muille harrastuksille. Vielä Kuplan jälkeenkin oli vielä muutama vuosi Kupla-fiilistä, kun kesäisin ilmajäähdytteinen bokseri-kutonen työnsi vielä vauhtia lämpimillä kesäkeleillä, mutta sitten oli aika siitäkin luopua.

 

Vai ollaanko sitä sittenkään aivan täysin harrastusta lopetettukaan, koska näitä palstoja lueskelen ja jopa joskus kirjoittelenkin. Vuosi pari sitten jopa etsiskelin jotain halpaa Kuplaa ympärivuotiseksi hauskaksi käyttöautoksi, mutta sopivaa sellaista ei juuri silloin osunut silmiin, joten Toyota (kuitenkin hauska sellainen) tuli käyttöautoksi. Kuitenkin vieläkin silmäilen mielenkiinnosta nettiautoa yms. ja tutkaillen mitä kakkea sieltä voisi löytyä... Aivan hiljattain löytyikin vanha tuttavuus. Luulin tämän tulleen jo tiensä päähän, kun en enää mitään Kuplasta ollut kuullut ja Trafin mukaankin oli ollut jo jonkin aikaa "liikennekäytöstä poistettu". Mutta sehän elää vielä sittenkin ja ainakin kuvien perusteella ihan kelvollisen näköisessä kunnossakin. Jälleennäkeminen on totta vajaan 10 vuoden jälkeen.

 

https://www.nettiauto.com/volkswagen/kupla/9296411

 

Mun vanha vihreähän se siinä. Ei... En ole aikeissa ostaa takaisin, pussihousu aatteen kannattaja kun olen nykyään, mutta kiva huomata, että tarina jatkuu tällä yksilöllä.

[Kujis]

Ei tässä mitään olla lopettamassa, mutta kyllä ennen oli  paljon hienompaa. Ei ollu nettiä mistä katsoo minkäkin hinnan, ja mukava ostaa auto paikan päälta tietämättä että naapurissa oli paljon parempi mut ei oltu luettu edellisviikon lehteä ja myynti-ilmoitusta.  Itse ekan kuplan ostin 1988, parhaaseen cal look aikaan.  Pasi Hakala kirjoitti hienosti ton 30v sitten harstamisesta. En voi kyllä noita hintoja muutaa nykyrahaksi koska pää hajoo.

 

Jussinbussi kertoi toisen seikan -> Kyllä siinä vaan ihmiset muuttuu kun ne 5000 markan vehkeet muuttuu 50000 euron vehkeiksi. Valitettavasti

Juu överiksi on mennyt  toisinaan.